Tavasesta irti

Eilinen kaupunginvaltuusto käsitteli Tavase-tekopohjavesihanketta jatkaen samalla linjalla kuin hallitus jo viikkoa aiemmin. Valtuusto päätti selkein numeroin, 32-11, irtautua Tavase-hankkeesta hallituksen esityksen mukaisesti. Ennen tuota päätöstä äänestettiin demareiden esityksestä jättää asia pöydälle. Demareiden esitys kaatui numeroin 33-10.
Vasurivaltuutetuilla on aina ollut vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaisesti ja onneksi nyt kaikilla muillakin ryhmillä oli samat vapaudet; edes demarit eivät tehneet ryhmäpäätöstä.
Puhetta asiasta piisasi, kuten odottaa saattoikin. Keskustelu oli hetkittäin melko värikästä ja Tavasen puolustajien taholta pelotteluun ja kauhukuvien maalailuun vivahtavaa. Aika selkeästi oli nähtävissä demareiden suuri harmistus tappiosta, joka sitten ilmeni esimerkiksi siinä, että valtuuston kokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa demarit esittivät, että Tavase-päätöstä ei panna toimeen. Hallitus kuitenkin päätti numeroin 6-3 olla alistumatta demareiden kiukutteluun ja panna toimeen valtuuston päätöksen.
Ei liene vaikea veikata, että keskustelu Tavasesta edelleen jatkuu valtuuston viisaasta päätöksestä huolimatta.

Hyvä tulos

Eilen kaupunginhallitus käsitteli Tavase-hanketta. Kaupunginjohtajan pohjaehdotus oli, että tekopohjavesihanketta jatketaan yleissuunnitelman mukaisesti ja että kaupunki merkitsee Tavasen osakkeita reilun 600 000 euron edestä. Kokoomuksen Tyvi teki hyvin perustellun vastaehdotuksen, jossa esitettiin, että Valkeakoski irtautuu Tavase-hankkeesta vuoden 2012 aikana. Pauli Kiuru ja minä kannatimme tuota ehdotusta ja äänestyksessä Tyvin ehdotus voitti äänin 6-3. Pohjaehdotuksen puolesta äänestivät ainoastaan kolme demaria.

Ensi maanantaina valtuusto saa käsiteltäväkseen saman asian ja veikkaanpa, että sielläkään Tavase-hanke ei saa valtuuston enemmistöä taakseen.

Tämä oli hyvä päätös.

Toinen eilisessä kokouksessa ilmi tullut mukava asia on se, että Valkeakosken väkiluku on nyt 21001, eli kasvu jatkuu ja 21 000 raja on ylitetty.

Puolitotuus

”Se mikä ei tapa, vahvistaa” on vanha sanonta ja pitänee osin paikkansa. Tuo viisaus on kuitenkin vain puoliviisaus, koska se ei kerro koko totuutta. Onhan selvää, että kuolon ja vahvistumisen väliin kuuluu kärsimys ja siitä kärsimyksestä en pidä. Tämä nyt vain juolahti mieleen tässä kun katala flunssa on piinannut rakasta kehoani jo toista viikkoa, eikä se todellakaan ole kivaa. Kuolemaksi se ei ole, mutta toivottavasti se sitten todellakin vahvistaa. Epäilen kyllä sitäkin. Fak.

Uutta puuhaa

Vuosi menee nopsaan, ainakin jälkikäteen ajatellen. Eikähän vuosi ole kuin 365 ja neljäsosa päivää.

Ei siis juuri mitään, paitsi silloin kun odottaa bussia, jolloin minuuttikin on pitkä aika.

Lokakuun lopussa loppui työni kirjaston väliaikaisena talkkarina ja sen jälkeen olin taas työttömänä aktiivisena työnhakijana. Nyt olen taas töissä ollut jo viikon, joten työttömyyteni jäi tällä kertaa melko lyhyeksi.

Tuo reilun kuukauden työttömyysajanjakso ei tuntunut ollenkaan pahalta, koska kaipasin jo oikeasti lomaa, koska lomaa ei käytännössä minulla ollut koko vuoden kestäneen määräaikaisen työsuhteeni aikana. Se mitä vapaata töistä vietin, meni keväällä eduskuntavaalien tiimellyksessä, jolloin ei taatusti kerinnyt lepäämään. Nyt tuo reilu kuukausi tuli tarpeeseen ja kaiketi nyt olen virtaa täynnä ja valmiina uusiin haasteisiin, kaiketi.

Nyt olen ollut töissä viikon verran Tampereella Hämeen Pioneerien toiminnanohjaajana.

Teen siis järjestötyötä vassarijärjestöperheessä, jota työtä olen ikäni tehnyt tähän asti ilman palkkaa. Tosin kyllä se on aivan eri asia tehdä pinskuhommia, joista en edes ihan hirveästi tiedä, kuin jo entuudestaan tuttua puuhastelua aikuisten kanssa. Tiedä sitten kumpi on helpompaa.

Aika lailla on opittavaa edessä, lievästi sanottuna. Toivottavasti verenpainelääkkeiden vahvuus piisaa. Luotan kuitenkin porukkaan, jolta saan apua tarvittaessa. Luotan myös siihen, että olen vielä keski-ikäisenäkin kykenevä oppimaan uusia asioita. Miksi en olisi? Näillä jatketaan.