keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Kuntosuklaa

Nyt on tutkimuksella osoitettu, että suklaa saattaa vaikuttaa jopa samoin kuin puoli tuntia liikuntaa päivässä. Etenkin tumma suklaa sisältää kehon veriteitä luonnostaan avaavia flavonoleja, jolloin verenkierto helpottuu ja verenpaine laskee. Suklaalla vaikuttaisi siten olevan sama teho kuin lääkityksellä. Korkeasta verenpaineesta kärsiville suklaa vähensi halvauksen tai sydänkohtauksen riskiä jopa 20 prosentilla.
Tämä tutkimustulos on lohdullista luettavaa kuntoilua tylsänä, rasittavana ja hikisenä pitäville, kuten minulle. Hieno juttu. Taidankin jättää sen vähäisenkin määrän liikuntaa pois ja nauttia suklaapatukan. Se maistuu paremmalta kuin rehkiminen lenkillä.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Takaraja takana taas

Taas eilen piti olla se viimeinen takaraja, jolloin Kuidun mahdollisesta uudelleen käynnistämisestä piti tulla päätös, joko kielteinen tai myönteinen. Ei se nyt taas niin mennytkään. Uusi takaraja on nyt sitten elokuussa. En ole enää aikoihin pysynyt laskuissa mukana kuinka monta noita viimeisiä takarajoja on jo ollut. Mahtaako tuo elokuukaan olla viimeinen, koska vuosilukua ei ole mainittu?
Jo kauan aikaa sitten lakkasin uskomasta Kuidun uudelleen käynnistymiseen. Nyt kuitenkin viime viikkoina erehdyin taas elättelemään pientä toivoa asian suhteen. Erehdyin pahasti.
Minä ja kaikki muutkin koskilaiset varmaan toivovat lopullisen ratkaisun jo vihdoin syntyvän, mieluusti positiivisen. Tällainen jahkailu kyrsii ja tuntuu monista pilkanteolta. Päättäkää jo jotain.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Loma

Nyt päätin aloittaa kesäloman. Se tulee tarpeeseen, koska tässä on ollut melkoisen tiiviiseen tahtiin kaikenlaisia kokouksia ja muita menoja pitkin kevättä ja alkukesää. Kokouskiintiö alkaa olemaan täysi. Eilen oli kaupunginhallituksen kokous, joka meni yllättävän nopeasti, vajaassa parissa tunnissa. Mahtoikohan vaikuttaa kaipuu kesälaitumille?
Viikonvaihde meni Jyväskylässä Vasemmistoliiton puoluekokouksessa. Oli ilahduttavaa havaita puoluekokousedustajien ikäjakauma; nuorta väkeä oli todella paljon. En tiedä edustajien ikäkeskiarvoa, mutta kovin korkea se ei ole ja siksi ei voidakaan enää mitenkään väittää Vasemmistoliittoa ukkoutuneeksi auringonlaskun puolueeksi. Yleisesti ottaen luonnehtisin kokousta mielenkiintoiseksi, mukavaksi, eteenpäin suuntautuvaksi ja muutoinkin kokonaisuutena arvioiden positiiviseksi. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Inhan ahdasta kokoustilaa enemmälti arvostelematta myös eri asioiden saama painoarvo ei ollut aivan minun mieleeni. Olisin toivonut suurempaa roolia keskusteluissa perinteisille työväenpuolueen arvoille, työlle ja toimeentulolle. Pidän niitä asioita sittenkin merkittävämpinä tavallisten ihmisten elämälle, kuin vaikkapa turkistarhauksen ja ydinvoiman vastustamiskiihkoilua. En pidä vääränä Vasemmiston vihreää linjaa, mutta itselleni punaisuus on tärkeämpää. Punaisuus tarkoittaa minulle suomalaisen duunarin, työttömän, eläkeläisen ja kaikkien vähempiosaisten etujen puolustamista. Nuo Vasemmiston värit eivät ole ristiriidassa keskenään. Vain Vasemmistossa ne voivat yhdistyä. Oikeaa vihreyttä ja oikeaa punaista löytyy vain Vasemmistosta, ei Vihreistä eikä demareista.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

"Tutkinta"

Israel päätti hoitaa avustuslaivojen saattuetta vastaan tekemänsä iskun tutkinnan itse. Jotta tutkimus edes hivenen muistuttaisi oikeaa tutkimusta, niin mukaan kutsutaan kaksi ulkomaalaista tarkkailijaa. Noilla tarkkailijoilla ei kuitenkaan ole oikeutta puuttua tutkinnan etenemiseen tai johtopäätöksiin ja heiltä voidaan myös salata dokumentteja ja tietoa.
Kun tutkimus tehdään tuolla tavalla, niin lienee selvää, että tutkimuksen lopputuloksena Israelin toimista ei löydy mitään moitittavaa. Tämä on hiukan niin kuin raiskaaja tutkisi ja tuomitsisi omia tekosiaan..
Jos kyseessä olisi Israelin sijaan joku muu valtio, niin tuollainen terrorismi tutkittaisiin kansainvälisin voimin. Israel näköjään saa toimia aivan miten sitä huvittaa ilman että asiaan muu maailma tosissaan puuttuu. Jonkun muun maan ollessa kyseessä USA ja Nato olisivat jo lähettäneet sotalaivoja turvaamaan kansainvälistä merenkulkua.

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Leikkauksia tulossa

Valtiovarainministeri Katainen kertoi, että tällä hallituskaudella ei ole tarkoitus tehdä menoleikkauksia. Niin varmaan onkin, koska vaalit ovat vajaan vuoden kuluttua ja siksi Kokoomuksen menestyäkseen ei sovi näyttää todellisia kasvojaan, vaan yrittää vaikuttaa edes jotenkin inhimilliseltä. Vaalien jälkeen totuus Kokoomuksen politiikasta sitten paljastuu kaikessa karuudessaan.
Ei liene epäilystäkään siitä, että jos Kokoomus ja muut porvaripuolueet, Vihreät ja Perussuomalaiset mukaan lukien, vaaleissa menestyvät, niin rajuja leikkauslistoja on odotettavissa.
Porvarillisen ideologian mukaisesti leikkaukset tulevat kohdistumaan nimenomaan paitsi kaikkein köyhimpiin, myös tavallisiin duunareihin, pieni- ja keskituloisiin. Hyväosaisten etuihin porvarihallitus ei kajoa, päinvastoin.
Toki minunkin mielestäni valtion menojen suhteen pitää olla tarkkana ja joitain menoja karsiakin, kuten turhaa byrokratiaa ja puolustusmenoja. Minä asettaisin kuitenkin leikkausten sijaan etusijalle tulojen lisäämisen esim. palauttamalla omaisuusveron ja verottamalla kaikkia tuloja progressiivisesti. Ei ole mitään syytä paapoa pääomatuloilla eläviä. Vapaamatkustajia emme tarvitse.

torstai 10. kesäkuuta 2010

Luciferin verikoirat

Kun nuo itikat eivät runsaudellaan näytä jättävän ajatuksiani rauhaan, niin kerrotaan nyt sitten näin julkisesti noiden kiusankappaleiden päähäni tuomat tuumailut. Ei liene epäilystäkään siitä, etteikö noilla riiviöillä olisi varsin selkeä taktinen ymmärrys säälittävän pienessä päässään. Selitys voi olla se, että toisin kuin ihmiset, itikat käyttävät aivokapasiteettiaan sataprosenttisesti. Juuri koskaan nuo paholaisen penikat eivät käy kimppuun reilusti edestä, vaan aina pyrkivät iskemään herkulliseen lihaani takaa, tai ainakin sivusta. Varsin ovelaa toimintaa noilta Luciferin verikoirilta on ikään kuin koukaten hyökätä alakautta ja takaviistosta nilkkoihin. Siinä aina havahtuu iskuun vasta sitten, kun se on jo myöhäistä. Tuota vaistonvaraista saalistustaitoa ei voi kuin ihailla. Miten voikaan olla mahdollista noin pienillä aivoilla kyetä noinkin taitaviin suorituksiin. Otan viskin ja mietin asiaa tarkemmin.

Korkovähennys

Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, jakaa auliisti neuvojaan eri maille. Neuvoissaan tuolla kansainvälisellä kultapossukerholla on lähtökohtana kaikkinainen markkinoiden vapaus ja yhteiskunnan roolin minimoiminen, paitsi maksajana silloin kun esim. pankit ovat vaikeuksissa. Tavallisille kansalaisille IMF:n neuvot merkitsevät yleensä vyön kiristystä ja pärjäämistä oman onnensa nojassa.
IMF:n mielestä Suomen tulisi luopua asuntolainakorkojen verovähennysoikeudesta. Siitä kärsisivät eniten pienituloiset, joilla usein on maksukykyyn nähden suuria asuntolainoja. Käytännössä usein nuoret lapsiperheet. Asuntoja ei suinkaan osta ainoastaan hyvätuloiset, vaan enimmäkseen aivan tavalliset pieni- ja keskituloiset duunariperheet. Asuntolainakorkojen vähennysoikeutta ei siksi voikaan pitää tulonsiirtona vain varakkaille, vaikka hekin siitä toki hyötyvät. Kaikkein köyhimmillehän korkojen verovähennysoikeudella ei ole mitään merkitystä.
Monet perheet ovat laskeneet lainabudjettinsa hyvin tiukaksi, jolloin asuntolainakorkojen verovähennysoikeudella on heille suuri merkitys selviämisessä asuntoveloista. Jos siis vähennysedut poistettaisiin ja samaan aikaan korot nousisivat, niin suuri joukko pieni- ja keskituloisia perheitä joutuisi kiristämään vyötä selvitäkseen asuntolainoistaan, tai pahimmassa tapauksessa joutuvat luopumaan asunnostaan. Tämähän ei tietenkään tuota kultapossukerhoa kiinnosta.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Kielimielipide

Ennen muinoin meitä haluttiin ruotsalaistaa. Kartanonherrat ja tehtailijat olivat valtaosin ruotsinkielisiä, samoin virkamiehet. Kansa puhui omaa kieltänsä. Sen jälkeen astui kuvaan venäläistämispyrkimykset. Nykyisin virkakielenä on kyllä suomi, mutta onko se sittenkään oikeaa suomea? Moniko saa kunnolla tolkkua mitä virallisissa papereissa lukee tai mitä virkamiehemme haluavat sanoa? Surkeinta on, että myös useimmat poliitikot ovat oppineet puhumaan tuota suomea muistuttavaa kieltä, joka tavalliselle kansalaiselle on melko käsittämätöntä.
Olen joskus ennenkin kirjoittanut tuosta virallisesta slangista ja nyt näyttää myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kiinnittäneen asiaan huomiota vaatien seuraavaan hallitusohjelmaan "virkakielen politiikkaohjelmaa". Koulutusta selkeään ja ymmärrettävään kielenkäyttöön tulisi ehdottomasti viranomaisille järjestää, jotta kansalaisten oikeusturva ei vaarantuisi. Vähintäänkin pitäisi jakaa kaikille kansalaisille suomi-virasto-suomi-sanakirja.
Melkoisen kyseenalaista on myös nykyinen tapa nimetä laitoksia ym. uudelleen, useimmiten ulkomaisilla nimillä.
Sellainen tuntuu lähinnä naurettavalta. Onko englanti, tai joku muu vieras kieli, jotenkin hienompaa kuin suomi? Mieleen tulee väkisinkin ajatus, että noiden nimien käyttöön ottajat kärsivät alemmuudentunnosta? Mitä järkeä esimerkiksi oli antaa Tampereen yliopistollisen sairaalan aivohalvausyksikölle nimi Stroke Unit? Saakohan siellä nyt parempaa hoitoa kun nimikin on noin kansainvälinen? Muitakin nimihirviöitä on helppo löytää, kuten Destia (tielaitos), Itella (posti) tai Talentia (ammattijärjestö). Puhutaan suomea ...tana.

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Tuhlaus pois

Tuttuun tapaansa pankkiiri ja monimiljonääri Björn Wahlroos laukoi taas mielipiteitään, joista taas kerran näkyy rahan ja rahamiesten ihannointi ja kylmäkiskoinen ihmisistä piittaamattomuus. Hänen mielestään verorahoja ei pidä kuluttaa rikkinäisten perheiden tukemiseen. Ilmeisesti hän haluaa tukea jaettavan ennemmin pankeille ja rikkaita paapottavan entistä enemmän verohelpotuksin. Mitäpä tavallisten ihmisten toimeentulosta kunhan bisnekset pyörivät..
Wahlroos haluaa myös Euroopan keskuspankille enemmän vapautta ja hyviä ekonomisteja pankin palvelukseen. Tarkoittaneekohan hän hyvillä ekonomisteilla kaltaisiaan markkinoiden rajatonta vapautta kannattavia ääriliberalisteja? Villi länsi olisi ”Nallelle” ollut varmaan taivaallinen paikka.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Inhat itikat

Jotkut uskovat jumalien luoneen maailman ja kaikki sen elolliset olennot. Jos noin on, niin kyllä minusta jumalat ovat aika ilkeämielisiä. Jos itse olisin jumala, niin jättäisin kyllä luomatta kaikki ainakin kaikki käärmeet, iilimadot, hiv-viruksen ja ennen kaikkea itikat. Ja jos olisin itikat jostain sattuman oikusta luonut, niin ainakin olisin tehnyt niistä mettä ja hunajaa imeviä elukoita. Nyt nuo maailmamme vähäpätöiset otukset aiheuttavat niin suunnattoman paljon kiusaa muille viattomille luontokappaleille, kuten ihmisille. Jumalana olisin luonut enemmän esimerkiksi perhosia ja vompatteja. Sääli etten ole jumala.
Voin olla väärässä, mutta tuntuu vahvasti siltä, että tänä vuonna noita inhoja itikoita on tavallista runsaammin. Tänäänkin pihalla puuhastellessani paita hiestä märkänä ansaittua lepotaukoa viettäessäni nuo pikkuriiviöt olivat verenhimoisesti heti kimpussani. Ja vaikka mitä erilaisimpia luontokappaleita haluankin suojella ja varjella, niin nuo pirun riivaamat pikkupaholaiset eivät sympatiaani mitenkään ansaitse. Sinänsä on miellyttävää havaita, että edes joku himoitsee kehoani..

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Työttömyys maksaa

Nuorisotyöttömyys on noin 25 %:n luokkaa ja se tarkoittaa monia kymmeniä tuhansia nuoria työttömiä, joilla tulevaisuus on vähintäänkin epävarma.
Katselin taannoin Sak:n Keski-Suomen aluetoimikunnan kannanottoa, jossa todettiin yhden syrjäytetyn nuoren maksavan valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan 1,1 miljoonaa euroa menetettynä tulona kansantaloudelle ja maksettavina sosiaali- ja työttömyysmaksuina. Tuollainen summa on melkoisen paljon; tekisi jopa mieli sanoa että sairaan paljon.
Jos summa on todellakin tuollainen, niin hallituksen lisäbudjetissa osoittamat 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden hoitoon eivät riitä alkuunkaan. On suoranaista tuhlausta jättää nyt panostamatta nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn kun sen seuraukset ovat tulevaisuudessa todella kalliit. Meillä ei ole siihen varaa.