maanantai 31. lokakuuta 2011

Kallis Tavase

Nyt sitten viimeinkin tuli jonkinlainen päivitetty arvio Tavasen, Tampereen-Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeen, kustannuksista. Tavasen antama virallinen arvio on 57,2 miljoonaa euroa, josta Valkeakosken osuus olisi 8,9 miljoonaa. En tiedä onko tuohon arvioon laskettu mukaan kaikki kustannukset, vai onko se perinteiseen tapaan kaunisteltu versio, jolla saadaan päättäjät helpommin myötämielisiksi asialle ja myöhemmin sitten esitellään suuriakin lisälaskuja. Onko mukana esimerkiksi korkomenot, esikäsittelylaitoksen kustannukset, jälkikäsittelylaitoksen kustannukset, siirtoputkien kustannukset ja mahdolliset korvaukset maanomistajille? Jos ei, niin summa nousee tuosta ilmoitetusta huomattavasti.

Tuollaisen nyt ilmoitetun summan satsaamisella saisimme huomattavasti korkeammat vesimaksut ilman että veden laatu parantuisi mitenkään. Mitään takeita ei ole Tavase-hankkeen tuomasta paremmasta vedestä osoitettu.

Valkeakoski peruskorjaisi nykyisen vesilaitoksen uusinta tekniikkaa käyttäväksi laitokseksi huomattavasti halvemmalla, jolloin myös vedenkuluttajien maksut jäisivät lähes nykyiselle tasolle, ja mikä tärkeintä, tietäisimme takuuvarmasti, että saamme hyvää vettä tunnetulla ja tutkitulla tekniikalla. Unohdetaan Tavase-hanke. Meillä ei ole varaa leikkiä sen tuomien hinta- ja vedenlaaturiskien kanssa.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Vuosi työtä takana

Einsteinin mukaan aika on suhteellinen käsite. Näin normaalilla kaupunkilaisjärjellä asiaa tuumaillen hän on oikeassa. Kyllä vuosi kuluu vauhdilla, ainakin näin jälkeenpäin ajatellen. Vuosi sitten olin innoissani kun oli tiedossa töitä vuodeksi ja nyt sitten se on ohi, vaikka vasta aloitin.

Tuo työrupeama kirjaston talonmies-vahtimestarina oli todella mukava. Homma oli vaihtelevaa, monipuolista, melko itsenäistä ja työkaverit mukavia. Paljon uusia asioita tuli opittua. Sain kokemusta tuollaisestakin työstä ja toivottavasti siitä on myös vastaisuudessa jotain hyötyä. Suuri kiitos tästä mahdollisuudesta hyvään vuoteen erityisesti Timolle ja muillekin asiaan vaikuttaneille.

Nyt suunnistetaan kohti uusia haasteita todennäköisesti ensi vuoden alusta, toivottavasti. Siitä kerron myöhemmin lisää sitten kun se on ajankohtaista ja varmaa. Sitä ennen tässä lienee luppoaikaa keskittyä akkujen lataamiseen ja esimerkiksi politikointiin.

En viitsi edes vitsinä kirjoittaa, että kun kohta menen työkkäriin ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, niin sieltä heti tarjotaan työpaikkaa. Sellaisia ei ole, ainakaan meikäläiselle kouluja käymättömälle yli viisikymppiselle ay-aktiiville ja vasuripoliitikolle. Nuo ”meriitit” eivät toimi kovin hyvinä suosituksina useimmille työnantajille. Tulisi jo se työvoimapula, josta jotkut ovat niin kovin huolissaan.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Putjettikokous

Kaupunginhallitus vietti kaksi päivää Petäyksessä pohtien kaupungin ensi vuoden talousarviota. Syntyihän se, ja vieläpä olosuhteisiin nähden ihan kohtuullinen. Pienellä viilauksella siitä saa kyllä sellaisen, jonka kanssa voi elää suuremmitta murheitta. Sitä viilausta on sitten valtuuston mahdollisuus marraskuussa tehdä.

Miinukselle mennään ensi vuonna, mutta haluja ei ollut veroprosentin nostoonkaan. Itselleni olisi veroprosentin nosto kyllä käynyt, mutta tämäkin ratkaisu sopi, koska ei ole mikään katastrofi tehdä miinusmerkkinenkään tulos monen positiivisen vuoden jälkeen. Kunnallisveroa tullaan todennäköisesti korottamaan vuonna 2013.

Aika monta henkilöä palkataan lisää; mm. kaksi henkilöä lapsiperheiden kotihoitoon, pari lääkäriä, välinehuoltaja ja koulun sosiaalityöntekijä. Noihin ja muutamiin muihin henkilöstölisäyksiin olen tyytyväinen. Oikeaan suuntaan edettiin. Olisin kaivannut lisää henkilöstöä kotihoitoon vanhuksia hoitamaan ja esitinkin neljän hoitajan palkkaamista, mutta esitystäni ei kukaan kannattanut. Ei näyttänyt paljoa painavan hoitajien vetoomus nimilistoineen. Sympatiaa kylläkin löytyi, mutta sillä ei tehdä töitä. Esitin myös vammaisten asumisen ohjaajan palkkaamista, mutta sekin esitys raukesi kannattamattomana. Lisäksi esitin erityisluokanopettajan viran perustamista, mutta sitäkään esitystä ei kukaan kannattanut. Noihin palataan vielä valtuuston kokouksessa marraskuussa.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Pois pillit ja pallot

Ei ole mikään ihme, että kansalaiset Suomessa ja muuallakin Euroopassa suhtautuvat varsin kriittisesti Euroopan Unionin aikaansaannoksiin, sen tekoset kun ovat useimmiten melko tragikoomisia. Muiden ei tarvitse yrittää tehdä EU:a naurettavaksi, EU tekee sen itse.

Lehtiuutisten mukaan uusi leluturvallisuusasetus kieltää alle 8-vuotiaita lapsia puhaltamasta ilmapalloja ilman aikuisen valvontaa. Alle 14-vuotiailta on kielletty suositut puhallettaessa ääntä pitävät ja pitkiksi oikenevat vappupillit. Ikärajat on mainittava ilmapallo- ja vappupillipaketeissa. Kieltoja perustellaan tukehtumisvaaralla, sillä voihan olla, että lapset sattuvat imaisemaan pallon tai pillin keuhkoihinsa niitä puhallellessaan.

Ongelman hoitoa ei kuitenkaan pitäisi jättää tuolla tavalla puolitiehen, vaan EU:n pitäisi velvoittaa jäsenmaat pestaamaan pallo- ja pillipoliiseja valvomaan asetuksen noudattamista ja raportoimaan toimistaan puolivuosittain Brysseliin ylipillipallotarkastajalle. EU-byrokraatit eivät varmastikaan ole huomioineet sitäkään seikkaa, että esim. rusinoita ei missään tapauksessa tulisi antaa lasten käsiin; nekin kun saattavat joutua viattomien pilttien keuhkoihin. Sama vaara piilee Lego-palikoissa, pyyhekumeissa, riisimuroissa ja kaikissa muissakin 10 litran ämpäriä pienemmissä esineissä. Näitä piileviä vaaratekijöitä on ehdottomasti ja pikaisesti alettava selvittämään. Pitäähän EU:n virkamiesarmeijan jotain tehdä palkkansa eteen.

Tasaveroja

On kaksi vaihtoehtoa. Joko ministerimme eivät ymmärrä mikä on tasavero ja mikä ei, tai sitten he tarkoituksella antavat harhaanjohtavia lausuntoja. Ministeri Urpilainen väittää kirkkain silmin, että makeis-, tupakka-, alkoholi- ja polttoaineverot eivät ole tasaveroja, vaan haitta- ja ympäristöveroja. Samaa väitettä on ministeri Arhinmäki toistellut. Noilla väitteillä on varsin vähän yhteneväisyyksiä totuuden kanssa. Nuo verot ovat tasaveroja, niissä ei ole progressiota. Niitä maksaa jokainen saman prosentin mukaisesti tuloista riippumatta. Toki ne samalla toimivat terveellisempiä elintapoja edistävästi ja saattavat vähentää terveyshaittoja.

Makeis-, tupakka- ja alkoholiverojen korotusta en pidäkään huonona asiana, koska niiden käyttö ei ole kenellekään välttämätöntä. Niiden käyttöä voi vähentää tai lopettaa kokonaan, ja siten myös verotkin välttää. Sen sijaan polttoaineveron korotus tuntuu meidän kaikkien kukkarossa, tahdoimme tai emme. Vain aniharva asuu niin lähellä työpaikkaa ja palveluita etteikö jollain tapaa joutuisi kulkemaan, joko omalla ajoneuvolla tai julkisilla kulkuvälineillä. Suuntaus on pikemminkin päinvastoin. Liikkuminen, hienosti sanottuna pendelöinti, lisääntyy koko ajan. Polttoaineveron korotus tekee tuon välttämättömän liikkumisen entistä kalliimmaksi, tuloista riippumatta. Samoin kaikki tavarat ja palvelut tulevat jonkin verran kallistumaan kasvavien kuljetuskustannusten vuoksi.

Tuollainen uusien nimitysten antaminen asioille, tässä tapauksessa veroille, on kansalaisten älyä aliarvioivaa. Se tuntuu jotenkin epätoivoiselta yritykseltä saada musta muuttumaan valkoiseksi sanojen voimalla. Sellaista on oppinut kuulemaan lähinnä porvareiden suusta ja siksi tuntuu pahalta, että myös vasemmistoministerit ovat omaksuneet saman halpahintaisen käytännön.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Järkeä vai ei?

En ole talousoppinut, ja ehkä siksi minun onkin vaikea muodostaa oikeaa käsitystä euromaiden kesken Kreikka-vakuuksista saavutetusta sopimuksesta. Jotenkin kuitenkin tuntuu normaalilla kaupunkilaisjärjellä ajatellen, että suuret maat veivät taas Suomea kuin pässiä narussa. Suomi saa toki haluamansa vakuudet, mutta hinta taitaa muodostua sellaiseksi, että takuiden ottamista kannattaa harkita tarkoin. Jotain saavutetusta sopimuksesta kertonee sekin, että muut maat eivät ole takuita ottamassa. Ovatko nuo muut maat viisaampia, vai päinvastoin? Takuiden ehtona on, että Suomi maksaa osuutensa pysyvään vakausmekanismiin heti kerralla vuonna 2013 muiden maksaessa osuutensa erissä viiden vuoden aikana. Maksettava summa toki on sama maksoi sen kerralla tai erissä, mutta kyseessä on kuitenkin melkoisen suuri summa, 1400 miljoonaa. Se raha tarvittaisiin kipeästi täällä leikkaavassa, supistavassa ja säästävässä Suomessakin. Ehtoihin kuuluu myös se, että korkotuottoja kriisirahastosta Suomi saisi muita maita vähemmän. Ja jotta ei näyttäisi liian hyvältä, niin Kreikan mennessä vararikkoon Suomi saisi vakuutensa myöhäisimmillään 30 vuoden kuluttua. Vertailun vuoksi; asuntovelallinen joutuessaan maksukyvyttömäksi pankki ottaa vakuutensa heti haltuun. Jotenkin tuntuu siltä, että tämä takaussopimus ei vastaa asetettuja tavoitteita. Onko tässä järkeä vai ei?

tiistai 4. lokakuuta 2011

Vaietut protestit

Media Suomessa on ollut aika hiljaa New Yorkin Wall Streetiltä alkaneesta protestiliikkeestä, joka nyt on levinnyt jo moniin muihinkin kaupunkeihin Yhdysvalloissa. Protestoijat vastustavat pankkien valtaa ja ahneutta, jonka maksajiksi tavalliset kansalaiset ovat joutuneet. Tyytymättömyys on aitoa, spontaania ja sille löytyy vahvat perusteet. Päättäjien ei tule tanssia markkinavoimien pillin mukaan, vaan kansalaisten etujen tulee mennä kasinopelureiden etujen edelle. Protestiliikkeellä ei ole varsinaisia johtajia ja esikuvana pidetään monissa arabimaissa tapahtuneita kansannousuja. Samanlaiseen liikehdintään olisi aihetta rapakon tälläkin puolella. Porvarilliselle valtalehdistölle tällainen liikehdintä ei tietenkään ole mieluista ja siksi kai siitä on lähes kokonaan vaiettu.