lauantai 31. lokakuuta 2009

Kuitu käymään heti

Tämän päivän Aamulehden juttu ei anna kovin positiivista kuvaa Kuitu Finlandin uudelleen käynnistämisen mahdollisuuksista. Näyttää siltä, että valtiovallan taholta ei löydy riittävää ymmärrystä asian vakavuudelle. Ei ilmeisestikään ymmärretä kokonaisuutta, edes euroissa mitattuna. Valtiovallan hyppysissä olevat Finnvera ja Suomen Teollisuussijoitus voisivat halutessaan puuttuvan muutaman miljoonan lainoituksen järjestää, ja siinä asiassa ministeri Pekkarisen ymmärrys ja tahto lienevät avainasemassa. Lehtitietojen mukaan eniten arveluttaa ympäristökysymykset. Paikkakunnan tulevaisuus ja ihmisten toimeentulo näyttäisi olevan vähemmän merkityksellisiä. Tehdasalueen maaperä ja ympäristö on saastunut ja sen puhdistuskustannukset lienevät useiden kymmenien miljoonien luokkaa. Tuo ongelma on kuitenkin olemassa riippumatta siitä, käykö tehdas vai ei. Ongelman poistaminen olisi yhteiskunnalle halvempaa tehtaan käydessä. Silloin kustannuksista vastaisi tehdas. Jos tehdas ei käy, kustannukset lankeavat joko kaupungille tai valtiolle.
Reilun vuoden kuluttua on vaarana, että suuri joukko entisiä Kuidun duunareita putoaa pois ansiosidonnaiselta päivärahalta. Se tarkoittaa heille henkilökohtaista katastrofia esim. asunnon pakkomyynnin muodossa. Turhaa omantunnon silittelyä on puhua korvaavien työpaikkojen tulosta. Korvaavaa työtä nyt ei vain yksinkertaisesti ole, eikä näillä näkymin ole tulossakaan. Se tarkoittaa kaupungille vielä entuudestaan pienenevää verokertymää ja säästökuuria. Jos käy niin, että valtiovallan taholta ei puuttuvaa paria miljoonaa löydy, niin voisiko se löytyä kaupungilta? Jos kaupunki tarvittavan summan lainaisi, niin Kuitu lähtisi käymään ja parisataa ihmistä työllistyisi. Kuitu maksaisi lainan takaisin ja työllistyneet maksaisivat enemmän veroja kaupungille. Riskeistä huolimatta tuo tuntuisi minusta järkevältä sijoitukselta, kun vaihtoehtona on pienenevät verotulot, vähenevä asukasmäärä, kasvavat toimeentulotukimenot ja mahdolliset jättimäiset ympäristön puhdistuskustannukset. Päätös tuosta pitäisi tehdä pian. Talvi tulee ja aika loppuu. Nyt tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.

perjantai 30. lokakuuta 2009

BB-nerot

Olihan tämä nyt toki yleisesti tiedossakin, että Big Brother- taloon pyrkijät ja päässeet eivät ole ainakaan niitä ihan Mensan jäseniksi kelpaavia. Taas kerran tuo jo entuudestaankin vankka näkemykseni sai vahvistuksen, kun BB-kilpailija Kätlin loihe lausumaan, että ”Filippiinit sijaitsee jossain kylmässä, ehkä Grönlannissa". Tuo järjen jättiläinen arveli myöskin, että ”asukkaita Filippiineillä on varmaan vähemmän kuin Suomessa". Eihän tuollaisten lausumien toki pitäisi yllättää, koska eihän kukaan täysjärkinen BB-taloon edes pyri. Turha siksi kai on odottaakaan kilpailijoilta suurta sivistystä, mutta edes vähäisiä perustietoja maailmasta olisin uskonut löytyvän. Mitähän heidän päässään oikein liikkuu? Biletys? Seiskan etusivu? Ei mitään? Ameriikassahan tällainen tietämättömyys on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta että täällä sivistysvaltio Suomessakin.
Koulutoimen olisi nyt kyllä syytä vakavasti pohtia, mikä on mennyt pieleen opetuksen perille menossa.

torstai 29. lokakuuta 2009

Oikeaan suuntaan, vasemmalle

Aiemmin olen usein arvostellut demareiden edesottamuksia, mutta nyt on pakko vaihteeksi kehua heitä. Näyttää siltä, että demareilta löytyy ihan järkeviä, jopa vasemmistolaisuuteen vivahtavia ajatuksia. Voi tietysti olla, että se johtuu vain oppositioasemasta.
Demarit haluavat nostaa pääomaveron 30 prosenttiin, jolla saataisiin valtion kassaan noin sata miljoonaa euroa lisää verotuloja. Kannatan lämpimästi tuota ajatusta. Valtio tarvitsee lisää tuloja edes jonkinlaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. On myös oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymys miten eri tulolajeja kohdellaan verotuksessa. Ei saa olla niin, että jo entuudestaan hyväosaisia pääomatulojen saajia paapotaan kepeällä verotuksella työllään elävien kustannuksella. Meillä ei ole varaa vapaamatkustajiin ja siksi kaikkia tuloja tulisi kohdella samoin perustein, progressiivisesti, kuten työtulojakin.
Olisi myös syytä palauttaa varallisuusvero. Sillä saisimme kerrytettyä valtiolle vähintään toiset sata miljoonaa. Jo riittää hyväosaisten hyysääminen. Köyhienkin olisi jo aika saada jotain.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Oppia Saksasta

Suomessa voitaisiin ottaa oppia saksalaisen autonvalmistajan BMW:n aikeista kytkeä johtajiensa palkat duunareiden palkkoihin. Tavoitteena on se, ettei johtajien ja työntekijöiden palkkaero kasva entisestään, vaan palkkojen suhde säilyy nykyisellään. Kokoonpanolinjalla työskentelevä BMW:n duunari tienaa keskimäärin 40 000 euroa vuodessa ja johtoryhmän jäsen saa noin miljoona euroa vuodessa. On sitä siinäkin jo palkkaeroa kerrakseen, eikä sitä ole syytä ainakaan enempää kasvattaa. En jaksa uskoa, että kukaan johtaja voi olla 25 kertaa älykkäämpi, osaavampi tai muuten vain korvaamattomampi työntekijään verrattuna. Ei ole pelkkä fraasi, että yrityksen tulosta eivät tee johtajat vaan työntekijät.
Hieno signaali Saksanmaalta pohjatonta ahneutta vastaan. Milloinkohan kuulemme vastaavista aikeista Fortumin, Nokian, UPM:n, StoraEnson tai muiden suurten firmojen tahoilta?

lauantai 24. lokakuuta 2009

Kasvusuunta

Syyskuun tilaston mukaan Valkeakosken työttömyysaste on 15,1%, Pirkanmaan huonoin. Mitään yllättävää tuossa ei ole kun muistaa Kuidun konkurssin, UPM:n tylyt ratkaisut ja muut reaalikapitalismin tarjoamat ikävät uutiset. En yllättyne myöskään siitä, että lähitulevaisuudessa kaupunkimme työttömyys tullee kohoamaan lähelle 20 prosenttia. Siinä vaiheessa kaupungin taloutta joudutaan miettimään oikein todella tarkkaan, kun jo nykyisinkin on rahan riittämisessä riittämiin vaikeuksia. Aivan oma lukunsa on se, mitä työttömyys merkitsee työttömille itselleen ja heidän perheilleen tulojen pudotessa rajusti. Nyt kuitenkin mietin asiaa koko kaupungin kannalta.
Tulevaisuudessa, jos ja kun viidennes kaupungin työväestöstä on työttömänä, niin se tarkoittaa melkoisen isoa pudotusta verotuloihin. Vielä suurempi verotulojen pudotus on odotettavissa silloin, kun työttömiä alkaa joukkomitassa putoilemaan pois ansiosidonnaiselta päivärahalta. Jo nyt maksamme valtiolle pyöreästi puoli miljoonaa euroa vuodessa siksi, että ihmisiä on pudonnut pois ansiosidonnaiselta päivärahalta. Mikä se summa tuleekaan olemaan tulevaisuudessa, jos ei mitään tehdä? Lisäksi toimeentulotukimenot ovat kasvaneet rajusti, ja kasvanevat jatkossakin. Nyt olisi taloudellisesti järkevää panostaa siihen, että ihmiset pysyisivät ansiosidonnaisen päivärahan piirissä. Se tarkoittaa reilua lisäämistä kaupungin työllistämien henkilöiden määrään. Monen päättäjän mielestä se kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta enpä sen tilalle ole kuullut heidän unelmia ja toivoa kummempia keinoja tarjoavan. Vaikka kuulostaakin fraasilta, niin satsaus tähän päivään voi olla huomisen säästöä. Unelma- ja Toivo-päättäjät ovat tuon fraasin kyllä hyvin omaksuneet puheidensa sisällöksi, mutta käytännön sovellukset antavat vielä odottaa itseään. Toivottavasti ei enää kauaa, koska aika voi loppua kesken.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Nollamuisti

Poliitikkojen ja kansanedustajien maine kansalaisten mielikuvissa ei ole niitä kaikkein parhaimpia, enkä sitä ihmettele katsellessani joidenkin kansanedustajien tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Kansanedustaja Pertti Salovaara sai kuulla Iltalehdeltä olevansa eduskunnan lakivaliokunnan jäsen kuuluttuaan kuukauden verran kyseiseen valiokuntaan. Valiokunnan kokouksiin hän ei tietenkään osallistunut. Voi rähmä! Miten tuo voi olla mahdollista? Itse olen pienen ikäni touhunnut kaikenlaisissa luottamustehtävissä, mutta koskaan minulle ei ole ollut epäselvää mihin kuulun. Kokouksiinkin olen kohtalaisen ahkerasti osallistunut. Väistämättä tuleekin mieleen kysymys miten vakavasti arvon kansanedustaja suhtautuu toimeensa ja että onko eduskunta oikea paikka Salovaaralle? Tuollaisella teinimäisellä touhulla hän pilaa muidenkin maineen. Useimmat kansanedustajat sentään suhtautuvat varsin vakavasti työhönsä. Nyt sitten äänestäjät mollaavat kaikkia poliitikkoja, kun ensin ovat valinneet edustajikseen kaikenlaisia mukavia tyyppejä ja miellyttäviä radioääniä. Kyllä suurimman vastuun kantajiksi moisista mokista kuuluvat äänestäjät itse, hehän valinnat tekevät. Virhevalinnoista voisi toki oppiakin, ettei sitten tarvitsisi katua.

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Kielitaitoa tarvitaan

Hetken jo epäilin, ettei työministeri Sinnemäellä ole juuri mitään näkemyksiä työllisyyden hoidon ongelmista tai ylipäätään työelämästä. Olin väärässä. Ministeri on saanut ahaa-elämyksen ja päätynyt toteamaan, että ulkomaisilta työntekijöiltä vaaditaan liian hyvää suomen kielen taitoa. Sinnemäen mukaan suomalaisyritysten ja julkisen sektorin pitäisi hyväksyä se, että ihmiset voivat työskennellä Suomessa, vaikka he eivät osaisi suomea eivätkä ruotsia. Ministerin mielestä englannin ja omaan työhön liittyvän sanaston pitäisi riittää, ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia harjoittelupaikkoihin pitäisi parantaa ja helpottaa ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoiden ja perheiden asettumista Suomeen.
Vaikka olenkin tottunut siihen, ettei noilta norsunluutorneissa eläviltä ministereiltämme mitään arkitodellisuuteen järjellisesti kytkeytyviä aivoituksia julkisuuteen ilmaannukaan, niin kyllä tuo viherministerin näkemys kielitaidon tarpeellisuudesta tuntuu vähintäänkin eksoottiselta.
Mielestäni etenkin palveluammateissa ja hoitoalalla hyvä suomen kielen taito on ehdoton välttämättömyys. Jos sellaista ei ole, on vaarana sattua vakaviakin vahinkoja. Myös teollisuudessa ja tuotannollisessa toiminnassa yleensäkin on kielitaidottoman vaikea työskennellä täysipainoisesti, turvallisesti ja vahinkoja aiheuttamatta. On typerää olettaa ja kohtuutonta vaatia, että suomalaiset duunarit ja tänne töihin tulevat ulkolaiset osaisivat englantia niin hyvin, että pärjäisivät sillä keskenään. Maassa maan tavalla ja maan kielellä. Itse en voisi kuvitellakaan työskenteleväni ulkomailla ilman riittävää kielitaitoa. Ministerin olisikin syytä edes hivenen tutustua elävään elämään ja arkeen työpaikoilla. Sinänsä on positiivista, että ministerillä on ajatuksia. Toivonkin Sinnemäen myös jatkossa saavan ahaa-elämyksiä ja huolestuvan myös suomalaisten duunareiden työ- ja harjoittelupaikoista ja toimeentulosta.

torstai 15. lokakuuta 2009

Järkeäkin löytyy

Ilahduttavaa havaita, että järkeäkin osataan vielä Valkeakoskella käyttää. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tiistaina, että kaupunki vastaa muistioireisten päiväkeskustoiminnasta itse eikä anna sitä kilpailutuksessa halvimman tarjouksen esittäneelle Barona Hoiva Oy:lle. Ratkaisuun päädyttiin koska uusien laskelmien mukaan oli osoitettavissa, että kaupunki pystyy järjestämään palvelun yhtä edullisesti ja ennen kaikkea laadukkaammin. Olen tuosta viisaasta päätöksestä iloinen. En kaipaa palvelumarkkinoille mitään halpahalliketjuja rahastamaan.
Ajan henki on kilpailutususkovainen. Sitä vaatii EU-lainsäädäntö ja sen mukaisesti toimii Suomenkin lainsäädäntö. Onneksi vielä saamme itse määrätä kilpailutusehdot. Pitäisi vain osata kilpailuttaa oikeilla kriteereillä ja se taito on vielä pahasti hakusessa. Nyt noissa tarjouspyynnön painotuksissa oltiin pahasti metsässä korostettaessa hintaa 80 prosentin osuudella ja laatua vain 20 prosentin osuudella. Painotusten olisi pitänyt olla täsmälleen päinvastoin. Lapsikin ymmärtää, että halvalla saa halpaa tavaraa. Vallitsevan porvarillisen ideologian sokaisemana unohdetaan se, että kunta voi tarjota palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. Kunnan ei tarvitse tavoitella voittoa, mutta yritysten tarkoitus on nimenomaan tuloksen tekeminen.
Toinen huomion arvoinen asia on Barona Hoiva Oy:n luonne vuokratyöfirmana. Tuollaiset firmathan eivät mitenkään pysty takaamaan palvelun jatkuvaa hyvää tasoa. Tuolla firmalla ei ole kokemusta nyt kyseessä olevasta toiminnasta. Vuokrafirmat yleisesti ovat tunnettuja siitä, että työsuhteet ovat äärimmäisen lyhyitä. Työsuhdeturvaa ei käytännössä ole, koska vuokrafirma voi olla osoittamatta seuraavalle päivälle työtä. Oletettavaa on, että henkilökunta tulee vaihtumaan tiuhaan tahtiin. Ja kun kilpailutetaan määräajoin, niin todennäköisesti myös koko firma vaihtuu usein. Kyseiset firmat, kylläkin laillisesti, kiertävät tiettyjä työnantajavastuita vaihtamalla ihmisiään paikasta toiseen ja maksavat vain pienintä mahdollista palkkaa. Rehellisiä yrittäjiä kunnioitan, mutta vuokratyöfirmoille ei minulta heru minkäänlaista sympatiaa.
Kolmas huomionarvoinen seikka on se, että kilpailutustilanteessa joku suuri yritys voi helposti tehdä vaikka tappiollisenkin tarjouksen saadakseen sopimuksen ja markkinat itselleen. Sopimuksen teon jälkeen hintaa voidaan ”tarkistaa”. Kun kunta on palvelun tuottamisen ulkopuoliselle luovuttanut, niin sen jälkeen on huomattavan vaikeaa ottaa sitä takaisin kunnan itse hoidettavaksi. Se onnistuu kyllä, mutta kalliiksi se tulee. Pikkusormen jälkeen menee helposti koko käsi..
Kunnilla itsellään on erinomaiset keinot tarjota laadukasta ja kustannustehokasta vanhustenhoitoa, jos vain on tahtoa. Sitä tahtoa on kyllä vasureilla ja toivottavasti myös muillakin riittää rohkeutta toimia ulkoistususkosta vapaasti ja viisaasti. Näin nyt näytti lautakunta tällä kertaa toimineen, muutamaa porvaria lukuun ottamatta. Viisaasti toimittu.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Loma

Onpa mukavaa, kun on pitkästä aikaa kokonainen viikko lomaa. Tästä nauttii koko keho ja ennen kaikkea sielu. Koko kesä meni työharjoittelussa ja syyskuussa menin taas takaisin koulun penkille opiskelemaan varastoinnin ja logistiikan syvimpiä salaisuuksia. Viikonloppua pidempiä vapaita ei ole ollut, vaikka etenkin kesällä lomaa olisin kaivannut. Jospa sitten ensi kesänä, tai seuraavana.. Nyt minulla on siis viikko lomaa, jos tätäkään nyt täysin lomana voi pitää, kun on kaikenlaisia kokouksia, menoja ja miettimisiä. Huomenna lähden kuitenkin opiskelutoverin kanssa käymään Tallinnassa rentoutumassa. Ja sen jälkeen lepäilen matkaväsymyksen pois. Koska olen lomalla, niin on sopimatonta kirjoittaa mistään tämän tärkeämmistä asioista.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Koostumus

Vasemmistoliittoa luonnehditaan aina toisinaan ukkokerhoksi ja auringonlaskun puolueeksi. Niin teki myöskin eräs aiemman blogikirjoitukseni kommentoija, joka kehotti katsomaan eduskuntaryhmää ja ihmetteli missä ovat nuoret ja naiset. Jäin tuota asiaa miettimään.
Selvää on, että vastustajamme haluavat pitää yllä tällaista mielikuvaa. Täysin todenmukainen se ei kuitenkaan ole. Eduskuntaryhmän kokoonpano on todellakin melkoisen miesvoittoinen, eikä nuoriakaan siinä montaa ole. Tuollainen tulos on kuitenkin vain ja ainoastaan äänestäjien käsissä, naiset ja nuoret eivät ole saaneet riittävästi ääniä päästäkseen läpi. Vasemmistoliitto on kuitenkin tehnyt voitavansa asettaessaan ehdokkaita tasapuolisesti sukupuolen ja ikäjakauman suhteen.
Puolueen johtoelimissä sukupuolijakauma on tasan, eikä ikäjakaumakaan ole vinoutunut. Puolueen puheenjohtajistoa ei runsaalla mielikuvituksellakaan voi väittää ukkoutuneeksi, ei myöskään puoluehallitusta. Tutkin vielä uteliaisuuttani tarkemmin puoluevaltuuston kokoonpanon. Puoluevaltuustossa on 28 miestä ja 27 naista, joista 7 on alle 30-vuotiaita, alle 40-vuotiaita on 17 ja alle 50-vuotiaita 27. Ei tuollainen jakauma poikkea muista puolueista ainakaan negatiivisesti.
Pitää myös muistaa, että maamme väestöstä jatkuvasti kasvava osa on eläkeikäisiä. Pitäisikö heidät sysätä syrjään kaikesta toiminnasta? Ei liene myöskään missään todistettu, että kaikki viisaus on nuorissa ja naisissa. Vanhempi mieskin saattaa osata ajatella ihan järkevästi ja ajaa myös nuorten etuja.
Jäsenistön ikä- ja sukupuolijakaumasta minulla ei ole tarkkaa tietoa, jonkinlainen näppituntuma kylläkin. Arvelisin jäsenistön olevan suurelta osin keski-ikäistä tai vanhempaa ja toisaalta mukana on kohtuullisen suuri joukko nuorta väkeä. Sen sijaan 30-40-vuotiaita on harmittavan vähän, etenkin miehiä. Jäsenistön ikärakenne on hyvää vauhtia nuorentumassa ja se takaa puolueen tulevaisuuden. Vasemmistonuorten jäsenmäärä kasvaa koko ajan huimaa vauhtia ja varmasti osa heistä siirtyy puolueenkin jäseniksi. Auringonlaskusta ei tietoakaan, pikemminkin aamunsarastuksesta.
Tilanne vaihtelee paikkakunnittain melkoisesti. Meillä täällä Valkeakoskella jäseniä on ensinnäkin naurettavan vähän ja nekin vähät ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta keski-ikäisiä tai vanhempia. Koskin tilanne on sikäli outo, että kun vaaleissa saamme suunnilleen 1500 ääntä, niin voisi ajatella jäseniä olevan tuosta määrästä noin 10 prosenttia, eli 150. Aktiivitoimijoita on kuitenkin vain muutama kymmenen. Se ei voi olla näkymättä toiminnassa ja tuloksissa. Tulkaa nyt ihmeessä arvoisat kannattajamme mukaan joukkoomme, liittykää jäseniksi järjestämään mieleistänne toimintaa. Ei nämä hommat itsestään hoidu, tarvitaan tekijöitä. Pienilläkin asioilla voi vaikuttaa. Tulkaa mukaan.

torstai 8. lokakuuta 2009

Kouluverkkosuunnitelma

Mansikkapaikkamme perinteisiin kuuluu loputon kinastelu kouluverkosta. Kaikkia perinteitä ei kylläkään kannattaisi vaalia, kuten ei tätäkään. Perinnetietous nosti taas päätään, kun nyt pitää hirmuisella kiireellä lähettää valtiovallalle kouluverkkosuunnitelma saadaksemme tukieuroja. Tuota suunnitelmaa oltaisiin voitu rakennella jo aiemmin, koska oli varmaan tiedossa, että sellainen pitää saada aikaan. Onko kiire tarkoituksellista, vai mikä mättää? Olisikohan Kokoomus taas taktikoinnillaan ja jarruttamisellaan saanut aikaan tuon kiireen?
Lautakunnassa esillä ollut ehdotus on ristiriidassa kaupunginhallituksen toukokuisen linjauksen kanssa, jonka mukaan eletään nykyisellä kouluverkolla vuoteen 2016 asti. Lautakunnalle tarjoillussa ehdotuksessa Leppälää ja Haukilaa oltaisiin yhdistämässä, Sointulaa lakkauttamassa ja Rauhalan ja Tarttilan kouluja yhdistämässä. Ristiriita on ilmeinen. En voi hyväksyä tuollaisia suunnitelmia. Remontoidaan Leppälä ja Sointula, eletään rauhassa vuoteen 2016 ja tarkastellaan silloin tilannetta uudelleen. Asia jäi lautakunnassa pöydälle ja miettimisaikaa tuli siten pari viikkoa lisää.

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Salaattiriski

Tämä on surullinen uutinen kaikille terveellisestä ruoasta intoileville kasvisfasisteille, mutta ilahduttaa normaalia lihasta pitävää tervettä miestä. Amerikkalaisen selvityksen mukaan lehtisalaatti on riskialttein ruoka. Selvityksen mukaan vihreät salaatit, idut sekä marjat kantavat terveellisten ainesosiensa lisäksi mukanaan myös todennäköisimmin torjunta-aineita, haitallisia bakteereja ja voivat levittää tarttuvia tauteja.
Vaikka terveellisyydestä paasaajat saattavat ollakin osittain oikeassa, niin asetan makunautinnon kuitenkin etusijalle. Jos en pidä salaatista, niin en sitä silloin syö, sanoivat kaikenkarvaiset ituidealistit mitä hyvänsä. Toisinaan tuo loputon valistus on tuntunut aika kyllästyttävältä, varsinkin kun noille valistajille ruoan maku on kai lähinnä mitätön sivuseikka.
Nyt onneksi voin hyvällä omallatunnolla jättää vihermassan kaneille ja nauttia hyvästä ruoasta.

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Arkkuja odotellessa

Suomalaiset sotilaat olivat taas iskun kohteena Afganistanissa. Puolustusvoimien mukaan Afganistanissa on tehty tämän vuoden aikana suomalaisjoukkoja vastaan noin kymmenen iskua. Aiemmissa iskuissa ei ole loukkaantunut ketään, mutta on vain ajan kysymys milloin, ja kuinka monen, suomalaisen sotilaan paluumatka kotimaahan tapahtuu arkussa.
Olen ymmärtänyt rauhanturvatoiminnan niin, että taistelevat osapuolet eivät ole rauhanturvaajille vihollisia, vaan tarkoitus on olla kummankin osapuolen hyväksymänä puolueettomana tarkkailijana osapuolten välissä. Afganistanissa tilanne ei ole tällainen ja siksi sotilaitamme myös tulitetaan. Suomi on leimaantunut sodan osapuoleksi.
Pidän perinteistä rauhanturvatoimintaa hyvänä ja kannatettavana. Aiemmat osallistumiset YK:n rauhanturvatoimiin ovat tuoneet maallemme positiivista mainetta rehtinä ja puolueettomana maana. Mukanaolo Afganistanin seikkailussa pilaa tuota mainetta ja on kaukana perinteisestä rauhanturvaamisesta. Suomen tulee pikaisesti vetäytyä pois Afganistanista. Hoitakoot amerikkalaiset omat sotansa itse.

lauantai 3. lokakuuta 2009

Pelipuolue

Joihinkin asioihin on välillä vaikeata suhtautua vakavasti ja nyt on taas sellainen hetki, jolloin tuntemukset vaihtelevat itkun ja naurun välillä. Iltapäivälehti uutisoi tässä taannoin, että viimeksi Kokoomuksen listoilla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ehdolla ollut Aleksi Valavuori aikoo perustaa oman puolueen. Puolueen perustamisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, jos puolueella on oikeasti jotain sanottavaa yhteiskunnallisiin asioihin. Valavuoren puoluehankkeesta olennaisen kertoo jo pelkkä työnimi: Pelaajapuolue. Puolueen ideologia tulisi olemaan hyvin pitkälle se, että puhuttaisiin avoimesti huippu-urheilusta, urheilumaailmasta, nuorisoliikunnasta ja esimerkiksi pokerista. Ennen kaikkea kyseenalaistettaisiin Veikkauksen ja RAY:n monopoli. Siinäpä sitä on ideologiaa kerrakseen. Nuo asiat kun ”pelaajapuolue” saa kuntoon, niin kyllä kelpaa lapsiperheiden, työttömien, köyhien, vanhusten, lasten ja sairaiden elellä maassamme. Ei huolta huomisesta kunhan RAY:n monopoli on murrettu!
Pelkokertoimeni ei kuitenkaan ole kovin suuri tuon ”puolueen” menestymismahdollisuuksien suhteen. Tämä ”puolue”hanke kuuluu samaan naurettavaan kategoriaan Piraattipuolueen kanssa. Molemmat ovat vain omaan napaan tuijottavia yhden asian liikkeitä. Jotta äänestäjä ei tulisi vallan pahasti petetyksi, niin kyllä puolueella täytyy olla mielipiteitä ihmisten elämään oikeasti vaikuttavista asioista, kuten taloudesta, työllisyydestä, vanhusten hoidosta, koulutuksesta jne. Kun nämä uusia ”puolueita” lähinnä kai huvikseen perustavat egoistit sanovat, että jokainen ehdokas toimii noissa asioissa näkemyksensä mukaisesti, niin se on aikamoista äänestäjien sumuttamista kaikenlaisten kunnallisvaaleista tuttujen sitoutumattomien listojen tapaan. Kun kunnallisvaaleissa äänestää yhtä mielestään hyvää sitoutumatonta ehdokasta, niin suhteelliseen vaalijärjestelmään perustuen äänestäjän antama ääni hyödyttää myös jotain toista sitoutumatonta ehdokasta jolla saattaa olla aivan täysin äänestäjän tahdon vastaiset näkemykset.
Noin se toimii myös noiden uusien yhden asian ”puolueiden” kohdalla koska he eivät kerro näkemyksiään kuin vain siitä yhdestä asiasta. Äänestettäessä ihan oikeita puolueita voi äänestäjä olla varma, että vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi, niin ainakin tulee autettua jotain muuta samanmielistä ehdokasta pääsemään läpi.
Ettei puoluebuumi jäisi puolitiehen niin voitaisiinhan vielä perustaa esimerkiksi potkupallopuolue edistämään jalkapalloilua, naamakirjapuolue ajamaan kaikille Suomen kansalaisille pakollista jäsenyyttä Facebookissa, ajokoiramiespuolue, tennispuolue, kirjailijapuolue tai antipuolue lopettamaan kaikki puolueet.
Hei haloo! Kyllä ihan oikeasti pitäisi vähän enemmän kunnioittaa demokratiaa ja äänestäjiä, ettei lähdettäisi pellelinjalle. Äänestäjälläkin täytyy olla jonkinlainen kuluttajansuoja.

perjantai 2. lokakuuta 2009

Euron duunia

Urjalalainen matkailuyritys tuomittiin kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Kyseinen yritys maksoi Tampere-Pietari-Tampere-bussilinjaa ajaneille venäläisille 1,03 euron tuntipalkkaa. Vaikka venäläiset kuskit olivat ehkä ”suostuneetkin” tuollaiseen palkkaan, niin se ei silti poista työnantajan velvollisuutta noudattaa suomalaisia säännöksiä ja määräyksiä. On selvää, että tämä ei suinkaan ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Vastaavia on tullut ilmi monesti aiemminkin ja voi vain arvailla moniko tapaus jää paljastumatta. Viranomaisten resurssit eivät mitenkään riitä valvomaan kaikkia työpaikkoja ja ammattiliitoilla on vielä paljon vähemmän mahdollisuuksia valvontaan.
Hävettää rehellisten suomalaisten yrittäjien puolesta tuollainen toiminta. Nuo hämärämiehet rikollisilla puuhillaan ryvettävät muiden yrittäjien mainetta ja vaikeuttavat heidän toimintaansa kilpaillessaan tuollaisin epäreiluin keinoin.
Kun suomalaisista työehdoista tietämättömiä ulkomaalaisia työntekijöitä on runsain mitoin tarjolla, niin on selvää, että joillakin yrittäjillä on suuri houkutus unohtaa lakien ja sopimusten noudattaminen ja maksaa esimerkiksi vain kymmenesosa työehtosopimuksen mukaisesta palkasta. Noiden koijareiden puuhista kärsivät paitsi tietämättömät ulkolaiset työntekijät, myös suomalaiset duunarit ja yrittäjät jäädessään työtä vaille. Tarvitaan tehokkaampaa valvontaa, se on kaikkien etu.

torstai 1. lokakuuta 2009

Samaa mieltä

Vähän vielä vaalirahoitusasiaa, vaikka aihe jo minua ja monia muita kyllästyttääkin.
Kummallista kyllä, mutta joskus joutuu toteamaan, että jopa Kokoomuksen suunnalta saattaa tulla ihan järjellisiäkin ajatuksia. Jyrki Katainen torjuu jyrkästi demaripomo Urpilaisen esityksen, jonka mukaan vaalituet lopetettaisiin kokonaan ja puolueille sallittaisiin vain puoluetuki ja jäsenmaksut. Katainen toteaa aivan oikein, että puoluetoiminta on kansalaisjärjestöjen toimintaa ja kansalaisilla pitää olla oikeus osallistua poliittisen toiminnan rahoittamiseen. Olen Kataisen kanssa samaa mieltä. En voi ymmärtää sellaisia ajatuksia, että puolueiden toiminnan tukeminen olisi jotenkin tuomittavampaa kuin esimerkiksi urheiluseurojen toiminnan tukeminen. Haluan kuitenkin tuen olevan avointa, jotta kansalaiset voisivat nähdä millaisia tukijoita kullakin puolueella on. Puolueiden tukijaryhmien koostumushan antaa viitteitä siitä millaisia asioita kukin puolue haluaa edistää. Bisnesmaailma tukee porvaripuolueita ja ay-liike pääasiassa vasemmistopuolueita. Onko tuossa nyt jotain uutta ja ihmeellistä? Tämän aiheen käsittely saa osaltani jäädä ainakin toistaiseksi tähän, kun mielestäni meillä on suurempiakin ongelmia ratkottavana.

Vaalitauluja

Eilinen Valkeakosken Sanomat kertoi vaalirahakohuiluun liittyen, että kaupungin markkinointipäällikkö on ostanut 3-4 taulua ja maksanut niistä jonkun sata euroa. Hankinta liittyi Pekka Järvisen eduskuntavaalikampanjaan. Siis kaupungin rahaa on käytetty yhden ehdokkaan kampanjan tukemiseen. Toivottavasti ostetut taulut ovat edes jonkin arvoisia, muutenhan voidaan puhua pelkästä vaalituesta demareille. Olisi tuo taidehankinta kansalaisten ollut hyvä tietää jo aiemmin, vaikkapa jo ennen viime eduskuntavaaleja. Nyt lienee selvää, että seuraavassa eduskuntavaalikampanjassa myös muut koskilaiset ehdokkaat tarjonnevat ostettavaksi tauluja kaupungille ja kaupungin tulee niitä tasapuolisuuden vuoksi myös ostaa.