Kasvusuunta

Syyskuun tilaston mukaan Valkeakosken työttömyysaste on 15,1%, Pirkanmaan huonoin. Mitään yllättävää tuossa ei ole kun muistaa Kuidun konkurssin, UPM:n tylyt ratkaisut ja muut reaalikapitalismin tarjoamat ikävät uutiset. En yllättyne myöskään siitä, että lähitulevaisuudessa kaupunkimme työttömyys tullee kohoamaan lähelle 20 prosenttia. Siinä vaiheessa kaupungin taloutta joudutaan miettimään oikein todella tarkkaan, kun jo nykyisinkin on rahan riittämisessä riittämiin vaikeuksia. Aivan oma lukunsa on se, mitä työttömyys merkitsee työttömille itselleen ja heidän perheilleen tulojen pudotessa rajusti. Nyt kuitenkin mietin asiaa koko kaupungin kannalta.
Tulevaisuudessa, jos ja kun viidennes kaupungin työväestöstä on työttömänä, niin se tarkoittaa melkoisen isoa pudotusta verotuloihin. Vielä suurempi verotulojen pudotus on odotettavissa silloin, kun työttömiä alkaa joukkomitassa putoilemaan pois ansiosidonnaiselta päivärahalta. Jo nyt maksamme valtiolle pyöreästi puoli miljoonaa euroa vuodessa siksi, että ihmisiä on pudonnut pois ansiosidonnaiselta päivärahalta. Mikä se summa tuleekaan olemaan tulevaisuudessa, jos ei mitään tehdä? Lisäksi toimeentulotukimenot ovat kasvaneet rajusti, ja kasvanevat jatkossakin. Nyt olisi taloudellisesti järkevää panostaa siihen, että ihmiset pysyisivät ansiosidonnaisen päivärahan piirissä. Se tarkoittaa reilua lisäämistä kaupungin työllistämien henkilöiden määrään. Monen päättäjän mielestä se kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta enpä sen tilalle ole kuullut heidän unelmia ja toivoa kummempia keinoja tarjoavan. Vaikka kuulostaakin fraasilta, niin satsaus tähän päivään voi olla huomisen säästöä. Unelma- ja Toivo-päättäjät ovat tuon fraasin kyllä hyvin omaksuneet puheidensa sisällöksi, mutta käytännön sovellukset antavat vielä odottaa itseään. Toivottavasti ei enää kauaa, koska aika voi loppua kesken.