Hoitajia lisää

Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer keräsi yli neljätuhatta nimeä vetoomukseen, jossa vaaditaan vähintään 50 koulutetun hoitajan lisäystä Koukkuniemen vanhainkodin hoitajavahvuuteen. Vetoomuksessa vaaditaan myös johtamisen kehittämistä niin, että se tukee sekä vanhustenhoitoa että henkilöstön jaksamista. SuPer kartoitti viime keväänä henkilöstötarvetta ja sen jälkeen tilanne on vielä heikentynyt entisestään, kun laitoshoitajien työpanos avustavissa tehtävissä päättyi. Myöskään selkeää varahenkilöstöjärjestelmää ei ole eikä sijaisten palkkaamiseen ole varattu riittävästi määrärahoja. Tampereen kaupungin päättäjät saivat vetoomuksen eilen. Nähtäväksi jää johtaako vetoomus mihinkään. Epäilen. Silti on hyvä, että tuollaisia vetoomuksia tehdään. Suuri osa päättäjistä on varsin kovakorvaisia taskulaskinpoliitikkoja, joille eurot menevät inhimillisyyden edelle. Niin myös täällä Valkeakoskellakin. Täälläkin kesti kauan ennen kuin vanhainkoteihin lisättiin henkilökuntaa, pakon edessä ja kiukuttelun saattelemana. Päätetyt lisäykset eivät silti vieläkään täysin vastaa viranomaisten vaatimuksia. Kansalaisten pitäisi olla paljon aktiivisempia ja tiukemmin vaatia päättäjiltä toimia. Kun riittävästi väkeä on liikkeellä niin muutoksia tulee.

Lapsiköyhyys

Suomessa köyhyys elää ja voi hyvin, jopa lisääntyy. Erityisesti huolestuttaa lapsiköyhyys, joka on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta. Sadattuhannet suomalaislapset elävät köyhyydessä. Köyhyys koettelee erityisesti yksinhuoltajaperheitä. Tuollainen epäterve kehitys alkoi 90-luvun puolivälissä jolloin lapsiperheiden etuuksia leikattiin rajusti. Silloin noiden leikkausten kuviteltiin jäävän väliaikaisiksi, mutta kuten usein muulloinkin, väliaikaisesta tuli pysyvää. Nyt on jo korkea aika tehdä asialle jotain. Yhteiskunnan maksamia tukia, esimerkiksi äitiyspäivärahoja ja työmarkkinatukea, on reilusti korotettava. Rahasta se ei ole kiinni, vaan tahdosta.

Paikallisottelu

Eilen oli Akaan Viialan Sampolassa Etelä-Pirkanmaan vassareiden vaalistartti, Valkeakosken ja Akaan ehdokkaiden ”paikallisottelu”. Väkeä oli paikalla selkeästi enemmän kuin odotin, vaikkakin yleisö oli enimmäkseen tuota meidän peruskannattajakuntaa. Silti oli tosi hienoa, että edes oma väkemme oli liikkeellä. Se kertoi selkeästä halusta tehdä työtä vasureiden menestymiseksi.

Minä ja Niina Koivuniemi Akaasta olemme siis ehdolla eduskuntaan ja meitä sinne avittamassa oli pois jättäytyvä kansanedustaja Mikko Kuoppa ja hetken jopa EU-parlamentissa istunut Inna Ilivitzky. Molemmat haluavat auttaa minua ja Niinaa kamppailussamme eduskuntapaikasta. Suuri kiitos siitä heille.

Tulipa tuossa tilaisuudessa myös soitettua ja laulettua, jos sitä nyt soittamiseksi ja laulamiseksi voi kutsua. Oli miten oli, mukavalta se tuntui. ”Ei mittään” ja ”Sankarit” on hyviä biisejä, jos ei niitä pilata taitamattomuudella. Sitä arvioikoot muut.

Kallistuvaa

Elämä kallistuu taas joka suhteessa; sehän ei sinällään ole uutinen. Nyt viimeksi kerrottiin tv-lupamaksun korotuksesta. Aiemmin hallituksemme muisti meitä energiaveropaketilla ja jäteverolla, jotka kummatkin nostavat elinkustannuksiamme. Moni kunta nostaa pakon edessä kunnallisveroprosenttiaan ja myös jokseenkin kaikki kuntien perimät maksut ja taksat nousevat. Eihän tässä mitään ongelmaa olisi jos olisi rahaa, mutta monilla sitä ei ole. Pienipalkkaisille ja päivärahoilla eläville, kuten työttömille, kaikki nuo korotukset ovat myrkkyä. Palkat ovat monissa töissä niin pieniä, että niillä ei elä ilman yhteiskunnan tukea. Palkankorotukset ovat olleet minimaalisia, joten on selvää, että kansalaisten ostovoima heikkenee. Vielä vaikeampaa on niillä, joille ei ole tullut minkäänlaisia korotuksia tuloihin. Työttömien, opiskelijoiden ja muiden erilaisilla päivärahoilla elää yrittävien reaaliansiot ovat jääneet kymmeniä prosentteja jälkeen työssäkäyvien ansioista. Noihin päivärahoihin ja pienimpiin eläkkeisiin tulee saada reilu tasokorotus ja sen jälkeen sitoa ne elinkustannusindeksiin. Sitä tuskin porvarihallitus tekee. Siihen tarvitaan Vasemmistoliittoa.

Työtä

Tänään allekirjoitin työsopimuksen. Työttömyyteni siis päättyy marraskuun alussa, jolloin aloitan työni kirjaston talonmies-vahtimestarina. Kyseessä on tosin vain vuoden mittainen pätkätyö vakituisen henkilön vuorotteluvapaan ajaksi, mutta hyvä edes niin. Kohta olen siis kunnalla ”kultaa vuolemassa”. Olen tästä vähäistä enemmässä määrin iloinen ja suurehkolla mielenkiinnolla odotan tulevia työelämän haasteita kaikkine pienine nyansseineen.

Pokka pitää

Ei voi kuin ihailla miten hyvin työministerimme pokka pitää hänen väittäessään vakavalla naamalla, että hallitus on onnistunut työllisyyspolitiikassaan. Sinnemäen mukaan hallitus on elvyttävällä talouspolitiikallaan ja työllisyystoimillaan onnistunut torjumaan massatyöttömyyden synnyn. En tiedä kuinka paljon työttömiä oikein pitäisi työministerin mielestä olla, että hänenkin mielestään voitaisiin puhua massatyöttömyydestä. Puoli miljoonaa, vai kenties peräti miljoona? Minun mielestäni nykyiset vähintään 300 000 työtöntä ylittävät kirkkaasti massatyöttömyyden rajan. Erityisen huolestuttavaa on suuri nuorisotyöttömyys. Suomessa nuorista on työttöminä 27 prosenttia. Toki ministeri on oikeassa siinä, että tilanne voisi olla pahempikin. Niinhän tietysti aina voisi olla, muissakin asioissa. Sellainen perustelu on melkoisen onttoa, joskin käytännöllistä, koska sitenhän voidaan perustella ihan mitä vaan. Milloinkohan saamme työministerin, joka on oikeasti kiinnostunut työllisyydestä ja ihmisten toimeentulosta?

Kohtuutonta

Tänään olin Tesomalla muiden vasureiden kanssa kansalaisia tapaamassa. Väkeä oli liikkeellä kiitettävästi ja kahvia ja Viikkolehteä jaettiin. Kansaa tuntui erityisesti närästävän kansanedustajien palkankorotukset. Eipä se mikään ihme ole, sillä ovathan nuo korotukset kohtuuttomia ja varsin huonosti tähän aikaan sopivia. Samaan aikaan kun liki miljoona ihmistä elää kituuttaa EU:n köyhyysrajan alapuolella toivoen edes pientä helpotusta elämäänsä, niin joillekin annetaan suunnilleen samankokoinen korotus, jolla jotkut joutuvat tulemaan toimeen koko kuukauden. Vaikka kansanedustajan työ, jos sitä tosissaan tekee, ei olekaan helppoa eikä työaikoja tunneta, niin kyllä silti nykyinen palkkiotaso on siitä riittävä korvaus.