lauantai 16. tammikuuta 2010

Työhalullisia piisaa

Lähiaikoina avattavaan Ikean Tampereen toimipisteeseen haki 8250 henkeä työtä. Työpaikkoja on tarjolla noin 280. Siis suunnilleen joka kolmaskymmenes hakija saa töitä. On siinä työnantajalla melkoiset markkinat ja mahdollisuudet valita prikulleen mieleiset henkilöt töihin. Näinä aikoina on joka työpaikkaan hakemassa töitä suhteessa samanlainen määrä työttömiä. Nyt on työnantajan markkinat ja duunarilla ei siinä pelissä paljoa arvoa ole. Tuollaisia lukuja katsellessa ei voi kuin ihmetellä miten jotkut edelleenkin kehtaavat väittää, että työttömät ovat laiskoja ja työhaluttomia. Samaan hengenvetoon nuo järkirajoitteiset vaativat suureen ääneen työttömyysturvan heikennyksiä, jotta työ alkaisi taas maittaa. Usein myös ollaan huolissaan siitä, että emme tee tarpeeksi houkutellaksemme ulkomaista työvoimaa Suomeen paikkaamaan heti kohta ovella odottavaa huutavaa työvoimapulaa. Voi rähmä! Kauniita sanoja en mitenkään pysty nyt löytämään kertoakseni nätisti ajatukseni työllisyystilanteesta ja noista järjen jättiläisten paskapuheista. Vituttaa moinen niin, ettei meinaa veri kiertää!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Eipä kannata verenpainettaan nostattaa moisella kokoomusvetoisella propagandalla, jossa jäljet johtavat EK:n sylttytehtaalle.

Työvoimapulasta on puhuttu jo vuosikymmeniä voimistuen aina poliittisen tarpeen mukaan.

Muistan kuinka Lotilan rehtori ja professorri Matti Peltonen aivan vakavissaan kirjoitti jo 70-luvulla kuinka Suomeen tuodaan neekerityövoimaa 80-luvulla ilmenevän työvoimapulan johdosta. Ennustehan oli täyttä puuta heinää, kuten sittemmin totesimme! Näitä peltosia työnantajapiireistä nousee aina tarpeen mukaan. Kansa tarvitsee "sammakkomiehensä".

Työpaikoilla tapahtuvan jatkuvan automatisoinnin myötä voisi todeta, että vaikka Suomessa edellisen laman jälkeen teollisuus- ja kokonaistuotannon kasvuvauhti on ollut EU-maiden kovimpia, yli kaksinkertaistunut sekä vienti jopa kolminkertaistunut, niin silti tehdyt työtunnit eivät ole lisääntyneet vaan päin vastoin vähentyneet. Vuonna 1990 Suomessa tehtiin noin 4,4 miljardia työtuntia. Vuonna 2008 noin 4,3 miljardia. Nykyisen laman jälkeen vieläkin vähemmän. Ei siis huolta työvoimapulasta ainakaan lähiaikoina.

Työttömien syyllistäminen on poliittinen silmänkääntötemppu, jolla huomio halutaan kääntää epäoleelliseen. Rikkaiden tuloja on kasvatettu ruhtinaallisesti, kun taas työttömyysturva on otettu poliittiselle leikkausagendalle. Rahaa kyllä löytyy, mutta se ohjataan verohelpotuksin Suomen rikkaimille.

Kehitystä kuvaa mm. hyvin kaikkein rikkaimman yhden prosentin kansanosan tulojakauman muutos heidän ansiotulojensa ja pääomatulojensa välillä. Vuonna 1990 tuloista oli ansiotuloja 78%, pääomatuloja 13% ja loput 9% saatuja tulonsiirtoja. Vuonna 2007 vastaava jakauma oli: ansiotuloja 30%, pääomatuloja 66% ja 4% tulonsiirtoja. Näin verottaja muistaa Suomen rikkaimpia.