Mitä lapsiperheille?

Kierrellessäni maakuntaa aika moni on kysellyt mitä tekisin lapsiperheiden puolesta. Parhaani mukaan olen koettanut vastailla ja vastaanpa nyt myös tässä. Lapsiperheet eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, kuten eivät ole esim. eläkeläisetkään. On hyvin toimeentulevia lapsiperheitä ja vähävaraisia lapsiperheitä. Hyvätuloiset pärjäävät kyllä ja siksi minua kiinnostaakin erityisesti pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden elinehtojen parantaminen. Lapsia elää nykyään ennätysmäärä köyhissä oloissa; on palattu ajassa taaksepäin tuonne 70-luvun tasolle. Se on häpeä ja sen häpeän haluan poistaa. On turvattava kohtuullinen toimeentulo kaikille. Perusturvan tasoa on korotettava ja erityisen tärkeää on, että lapsilisät eivät vastaisuudessa pienentäisi toimeentulotukea, kuten nyt. Lapsiperheiden ahdinkoa aiheuttaa usein kaikensorttiset pätkä- ja silpputyöt. Kun työtä on satunnaisesti ja viikottaisia työtunteja liian vähän, on elämä epävarmaa ja elanto niukkaa. Tarvitaan normaaleja täyspäiväisiä työpaikkoja palkalla jolla elää. Tärkeää on myös laadukkaiden ja kohtuuhintaisten päivähoitopalveluiden turvaaminen. Hoitopaikka on saatava silloin kun sitä tarvitaan. Vanhempainvapaassa on otettava käyttöön 6+6+6-malli, jossa kummallakin vanhemmalla on kuusi kuukautta vapaata ja lisäksi valinnaisesti jommallakummalla vanhemmalla kuusi kuukautta. Koulut liittyvät oleellisesti lapsiperheiden arkeen. Pienet kyläkoulut tulee säilyttää niin kauan kuin niissä oppilaita riittää ja opetusryhmien koot tulee pitää kohtuullisina. Kouluterveydenhoito kaipaa lisäresursseja monessa kunnassa. Työssäkäyvillä on käytössään työterveyshuolto ja siksi erityisesti lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille on kunnollinen kunnallinen terveydenhoito tärkeä asia. Kaikki nuo maksavat jotakin, mutta se vasta maksaa jos emme noita asioita hoida kunnolla.