Vesihinnat

Valkeakosken Sanomissa kirjoitti tänään joku nimimerkillä veden hinnoittelusta.
Kirjoittaja piti vääränä, että veden kuutiohinta on sitä pienempi, mitä enemmän kuluttaa.
Näinhän se on. En pidä tuollaista lainkaan oikeudenmukaisena.
Tuollaisella hinnoittelulla ei ainakaan kannusteta säästäväisyyteen, päinvastoin, siitä rangaistaan.
Asiastahan päätettiin vuonna 2001 valtuustossa, kun päätettiin ottaa käyttöön perusmaksu.
Perusmaksu on juuri se, joka aiheuttaa erilaisen kuutiohinnan.
Olin silloin, kuten koko vasuriryhmä, perusmaksun käyttöönottoa vastaan.
Hävisimme äänestyksen.
Seitsemän vuotta vanhoja asioita tuskin kukaan kuitenkaan muistaa, joten lähetinpä lehteenkin asiasta kirjoituksen. Katsotaan julkaistaanko se.
Miksipä ei nimimerkkikirjoittaja lähtisi itse kunnallisvaaliehdokkaaksi vaikkapa korjaamaan tätä epäkohtaa. Vasemmistoliiton listalle mahtuu vielä.
Eilinen paikallislehti julkaisi ansiokkaasti luettelon muistakin hinnoista.
Kaikki on vahvasti kallistumaan päin. Palkankorotukset on syöty jo aikoja sitten.
Pitää myös muistaa, että kaikkien ansiot eivät ole nousseet lainkaan. Heille nuo kaikki korotukset ovat todella pahasta.

Arvelin oikein

Oikein arvelin eilen, että tänään valtuustossa riittää juttua ja aloitteita.
Kysymyksiä kaupunginhallitukselle esitettiin kolme kappaletta, minäkin yhden.
Kysyin, että mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä terveyskeskuksen ajanvarauksen saamiseksi sujuvammaksi ja olisiko mahdollista siirtää se takaisin Valkeakoskella hoidettavaksi.
Aloitteita oli viisi kappaletta. Vasemmistoliitto ehdotti Juusonrannan päiväkodin rakentamista helpottamaan erinomaisen huonoa päivähoitotilannetta.
Todella mielenkiintoinen oli Nurmon Mikon kysymys demareiden Pihlajaniemen mahdollisesta ostosta Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Mikko oli kuullut sellaisia huhuja.
Jos huhuissa on perää, niin onpahan melkoisen törkeä juttu, uusi Kotikulma-tapaus.
Demarit pelastetaan taas konkurssista muiden rahoilla.
Olisinpa kuullut huhun ajoissa, niin olisin tehnyt samanlaisen kyselyn.
Valkeakosken Asunnot Oy on vuokrataloyhtiö. Ei sen tehtäviin kai kuulu kesämökkipaikkojen omistaminen. Jos kaupungin asuntoyhtiön rahoja pitää johonkin sijoittaa, niin ehdottomasti uusien vuokra-asuntojen hankkimiseen. Ei muuhun.
Ja vielä arvaus. Jos huhussa on perää ja kauppa tehdään, niin se tehdään vaalien jälkeisenä päivänä, 27.lokakuuta, kuten Kotikulma-kauppakin tehtiin heti vaalien jälkeen.
Loppukevennyksenä toteaisin, että ei kannata mennä maanantaina sieneen, koska viikonloppuna on niin harmittavan monet käyneet sienessä. Saalis jää siten laihaksi. On toki positiivista, että muutkin ymmärtävät hyvien ruoka-ainesten päälle.

Arveluja

Viimeinen aamuvuoro on taas tällä erää takana, ja sehän on aina yhtä juhlaa.
Tosin en jaksa juhlia. Jos nyt lähtisin kapakkaan juopottelemaan, niin tulisi halpa reissu.
Kauaa en jaksaisi kaljaa kiskoa naamaan, hyvässäkään seurassa, kun jo pitäisi lähteä nukkumaan univelkoja pois.
Huomenna on kaupunginvaltuuston kokous.
Arvelenpa, että puhetta ja parran pärinää piisaa.
Arvelen myös, että useita aloitteitakin valtuutetut ovat ideoineet.
Hyvä niin, ei valtuustossa tuppisuisia, ajatuksettomia napinpainajia tarvita.
Vielä arvelen, että valtuutettujen aktivoitumiseen vaikuttaa lähestyvät vaalit.
Arvelua ei ole se, että vasureiden listalla on jo nyt, monista harmittavista takaiskuista huolimatta, viimekertaista enemmän nimiä. Se on hyvä kehityssuunta.
Vielä mahtuu mukaan tekemään muutosta koskin ummehtuneeseen päätöksentekoon.
Jos siis vähääkään kiinnostaa, miten kaupunkimme asioita hoidetaan, niin tulkaa mukaan.
Ei se niin ihmeellistä puuhaa ole. Tavallisia arkielämään vaikuttavia asioita valtuustossa käsitellään. Rohkeasti vain ehdolle. Mitään menetettävää ei ole.

Kunnan tehtävä

Päivän paikallislehdessä kerrottiin sivun verran koskin kokoomuslaisten koulutustilaisuudesta ja heidän vaalikampanjastaan.
Silmissäni särähti otsikko: ”Yrittäjyyden edistäminen on kunnan tärkein tehtävä”, joka juttua lukien selvisi oikein professorimiehen lausahdukseksi. Ei kai nyt sentään!
Kyllähän asia on niin, että kunnan ensisijainen tehtävä on tuottaa asukkaille heidän välttämättä tarvitsemiaan palveluja, kuten koulut, päivähoito, terveydenhoito, vanhustenhoito, vesi, kadut ym.
Se rahoitetaan pääasiassa veroilla, maksuilla ja valtionosuuksilla.
Riittävien verotulojen ja kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi on toki tärkeää edistää yrittäjyyttä tarjoamalla esim. teollisuustontteja, toimitiloja, neuvontaa yms.
Koskin Kokoomuksen nettisivuilla on lista heidän tulevista ehdokkaistaan.
Laskujeni mukaan ehdokkaita on tällä hetkellä 26.
Täytyy myöntää, että vaalipäällikkö Kiuru ilmaisi asian taitavasti kertoessaan, että aivan täyttä listaa (64 ehdokasta) tuskin saadaan. Vielä puuttuu aika monta, vai putkahtaakohan niitä Kokoomus-Toivoja (ei Sukari) jostain piilosta päivänvaloon juuri ennen takarajaa…
Lohdutukseksi voin kertoa, että me Vasuritkaan emme ihan täyttä listaa saa kasaan, mutta laatu korvaa määrän.

Mitäänsanomattomat

Olipa tässä taannoin kaverin kanssa puhetta kuluttajavastuulaista, ja siitä tuli sitten myöhemmin mieleen, että miten kuluttajavastuu toteutuu sitoutumattomia äänestäessä.
Mahtaako toteutua mitenkään?
Saattaa nimittäin käydä niin, että kun äänestää hyvää tyyppiä, joka on äänestäjän kanssa samaa mieltä, eikä hän pääsekään läpi, niin silloin äänestäjän antama ääni hyödyttää jotain toista sitoutumatonta, joka puolestaan saattaa olla äänestäjän kanssa aivan päinvastaista mieltä.
Sitoutumattomien listalla kun todellakin saattaa olla laidasta laitaan mitä erilaisimpia mielipiteitä, aivan vastakkaisiakin, heitähän ei yhdistä muu kuin puolueisiin kuulumattomuus.
Pyydät siis euroa ja saatkin maksaa euron. Missä kuluttajansuoja?
Puolueissa tätä ongelmaa ei ole.
Vaikka esim. Vasemmistoliitossa on paljon sitoutumattomia ehdokkaita, niin kaikkia heitä yhdistää jonkinlainen sympatia vasempaan laitaan ja sen mukaiseen ajatusmaailmaan.
Sitoutumattomat ehdokkaat Vasemmistoliitossa eivät kuitenkaan halua ottaa jäsenkirjaa, vaan haluavat toimia yhdessä jäsenkirjan omaavien kanssa. Heillä on täysi vapaus toimia periaatteidensa mukaisesti, mutta ne periaatteet ovat monesti yhteneväiset Vasemmistoliiton kanssa.
Eikä moitteita ole annettu, eikä anneta, jos Vasemmistoliiton ryhmän valtuutettu toimii oman päänsä mukaan.
Silloin on jonkinlaista kuluttajansuojaa äänestäjällä olemassa.
Samaa voi sanoa muistakin puolueista, paitsi että muissa puolueissa ei sitoutumattomille edustajille suoda lainkaan niin suurta vapautta, kuin Vasemmistoliitossa, ei etenkään demareissa, jotka eivät yleensäkään suvaitse listoillaan sitoutumattomia ehdokkaita.
Sitoutumattomat ovat siis täysin turha ryhmä, oikeasti paikallinen puolue vailla omaa ohjelmaa, sekalainen, periaatteeton ja vallanhaluinen seurakunta. Varmaan käytännöllinen apuri valtaapitäville ryhmille, koska sitoutumattomista vailla omia yhtenäisiä ajatuksia ei ole harmia valtaapitäville.
Oikeastaan kyseessä on mitäänsanomattomat.

Puheista tekoihin

Demarit julistivat Valkeakosken Sanomissa elokuussa ottaneensa teemoikseen sosiaali- ja terveyspalvelut ja erityisesti vanhustenhuollon resurssit.
Epäilin silloin heidän puheitaan pelkiksi katteettomiksi vaalipuheiksi.
Eilisessä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa taas kerran epäilykseni osoittautui todeksi.
Hyvää toki oli lautakunnan esitys henkilöstön palkkaamisesta mm. laitospalveluihin.
Se on varmasti tarpeellinen lisäys, ja olen siitä iloinen.
Monesti, ja monesta suusta, kuulee moitittavan laitospalveluita kalliiksi vaihtoehdoksi ja että vanhuksia tulisi hoitaa entistä enemmän ja pidempään kotona.
Niin minunkin mielestäni.
Se vain ei onnistu ilman riittäviä resursseja.
Niitä riittäviä resursseja ei taaskaan lautakunta ollut valmis tarjoamaan, tai oikeammin, pyytämään valtuustolta. Vasemmistoliitto teki esityksen kotihoidon henkilöstömäärän lisäämisestä, mutta perinteiseen tapaan äänestyksessä ei tullut riittävästi kannatusta.
Vain kolme vasuria oli esityksemme takana.
Puheita, julistuksia ja sympatiaa kyllä varmasti on roppakaupalla tarjolla näin vaalien alla, mutta niillä ei vanhuksia hoideta. Tarvitaan lisää tekeviä käsiä.
Älkää hyvät ihmiset luottako mukaviin puheisiin, vaan katsokaa mitä kukakin oikeasti tekee.
Puheista tekoihin. Minä menen nyt tekemään pizzaa, jumalten ruokaa.

Vaalipaneelissa

Tulin juuri vaalipaneelista Naakan koululta. Tilaisuuden oli järjestänyt oppilaat ja puhetta johti rehtori. Hienoa, että nuorista löytyi aktiivisuutta tuon tilaisuuden järjestämiseen. Eiväthän he vielä äänestysikäisiä ole, mutta kaikki aikanaan. Ihmisillähän on taipumus vanheta, vieläpä samaan tahtiin. Josko tuosta heräisi nuorilla edes pieni kiinnostus yhteisiin asioihin.
Alun perin Salmen Annan piti mennä tilaisuuteen, mutta hän ei päässyt. Minä sitten olin tilalla, vaikka en nuori olekaan. Kokonaisuutena tilaisuus oli melko ympäripyöreä. Ei oikein kunnon debattia syntynyt. Ehkä olisi pitänyt olla enemmän yksityiskohtaisempaa asiaa ja kysymyksiä.
Mukava tilaisuus kaikkiaan. Olisi paikallaan myös lukiossa järjestää samanlainen paneeli.