Tappouhka

Maahanmuuttajat herättävät meissä suomalaisissa varsin kiihkeitä tunteita. Vain harva kykenee suhtautumaan asiaan rauhallisesti ja faktoihin nojautuen. Luulot, pelot ja kavereilta kuullut ”varmat tiedot” ohjaavat useimpien ajatuksia. Suoranainen sokea viha ja agressiivisuus näyttää hallitsevan keskusteluja netissä ja muuallakin kaikkia maahanmuuttajia ja heidän ”hyysääjiään” kohtaan. Facebookiin on perustettu ryhmä "Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorssin taposta!!". Ryhmän on perustanut hämäläinen kuntapoliitikko. Ministeri Thors teki asiasta rikosilmoituksen, kuten oikein olikin.
Tuollaisista vihaa ja uhkauksia sisältävistä kirjoitteluista on tehtävä loppu. Muutoin on vaarana, että kirjoitukset muuttuvat teoiksi. Pitää muistaa, että se joka sanoin villitsee väkivaltaan ja rasistisiin rikoksiin, on moraalisesti vastuussa, jos joku niitä tekee. Vihanlietsojien päätä ei tule silitellä ja ymmärtää, emmehän halua elää 30-luvun Suomen kaltaisessa Lapuanliikkeen terrorin ja pelon ilmapiirissä. Vaikka ”mamu”-vastaisille ääriaineksille se taitaakin olla vaikea asia ymmärtää, niin sivistyneeseen yhteiskuntaan ei kuulu väkivalta ja sillä uhkailu.
Maahanmuutosta käytävä keskustelu ei ole mikään tabu. Asiasta saa ja tuleekin käydä keskustelua. Kuten yleensäkin, on syytä välttää ylimääräistä kiihkoa ja pyrkiä pitäytymään faktoissa. Muutoin keskustelu on hyödytöntä.

Hoitajia tarjolla

Niin kovin usein on väitetty, että hoitajia ei voida palkata lisää koska heitä ei ole saatavilla. Tuollaisia väitteitä en ole ennenkään kovin vakavasti ottanut ja nyt vielä vähemmän. Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan työttömiä sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on Pirkanmaalla lähes tuhat. Alan työttömyys on kasvanut vuodessa 34 prosenttia. Tämä johtunee pitkälti siitä, että kuntataloudet ovat heikossa kunnossa, jolloin kipeästi tarvittavaa lisäväkeä ei ole palkattu ja määräaikaisia sopimuksia on jätetty uusimatta. Lama kouraisee siis hoitoalankin työntekijöitä. Surkeinta tässä on se, että lamasta huolimatta sairaat ja vanhukset tulisi kuitenkin hoitaa kunnolla. Vastuu on kunnilla, mutta ennen kaikkea valtiolla päättäessään rahojen jaosta kunnille. Valtiovallan pitäisi kiireesti lisätä rahoja kunnille ja myös ”korvamerkitä” ne hoitajien palkkaamiseen samaan tapaan kuin varoja jaetaan opetustoimessa ryhmäkokojen pienentämiseen. Siten kuntien taloustilanne ei enempää heikkenisi, hoitajat saisivat töitä ja sairaat ja vanhukset hoitoa.

Tutkittu juttu

Vihdoinkin joku on älynnyt tieteellisissä tutkimuksissaan keskittyä oleellisiin asioihin. Oulun yliopistossa tehty väitöstutkimus kertoo, että talvi heikentää älyllistä toimintakykyä. Pitkäaikainen kylmälle ja pimeälle altistuminen laskee mielialaa ja henkistä suorituskykyä jopa terveillä ihmisillä. Kun kylmyys vain jatkuu viikosta toiseen, elimistö väsyy pitämään yllä korkeampaa vireystilaa. Tällöin kylmän aiheuttamat tuntemukset alkavat olla epämiellyttäviä ja ne rupeavat häiritsemään keskittymiskykyä. Ilmiön syynä ovat muutokset melatoniinin ja kilpirauhashormonien tasoissa.
Tuo on täyttä totta. Talvi on sieltä ja syvältä.
Hallituksenkin kannattaisi tämä panna merkille ja tehdä tärkeimmät päätöksensä valoisaan ja lämpimään aikaan. Siten saattaisi olla edes pieni mahdollisuus jonkinlaisesta älyllisyydestä hallituksen päätöksissä.

Ei lisää, vaan pois

Suomi haluaa nostaa sotilaidensa määrän Afganistanissa 195:een. Eihän tuo nyt järin suuri joukko ole, mutta siinä on mielestäni 195 liikaa. Sotilailla ja sotimalla ei Afganistaniin vakautta ja turvallisuutta luoda.
Sotilaallisen läsnäolon lisääminen lisää myös hallituksen vastustajien iskujen määrää. Se kärjistää vastakkainasettelua, jossa Afganistanissa on perinteisesti nähty vieraat tulijat, tulivat he mistä tahansa, miehittäjinä ja vieraana elementtinä. Interventio tuo myös uusia alueita konfliktin piiriin erityisesti Pakistanin puolella. Suunnilleen noin lausui Kriisinhallintakeskuksen johtaja Ari Kerkkänen arvioidessaan ulkoministeri Stubbin perusteluja Afganistanin sotaseikkailulle.
Sotilaallinen voitto Afganistanissa on mahdottomuus, jopa suurelle ja mahtavalle USA:lle kaikkine huipputeknisine vempaimineen. Miksi meidän tulee olla siellä innolla mukana muiden renkinä? Kysehän ei ole mistään perinteisestä rauhanturvaoperaatiosta.
On suoranainen ihme, että vielä ei ole yhtään suomalaista sotilasta kuollut Afganistanissa. Näin tulee kuitenkin vääjäämättä käymään ennen pitkää. Suomen ei ole mitään järkeä olla mukana USA:n ja Naton sotaretkillä toisella puolella maapalloa, vaan Suomen tulee pikaisesti vetäytyä pois Afganistanissa.

Jäsenäänestys

Vasemmistoliitto on päättänyt järjestää toukokuussa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen seuraavasta puheenjohtajasta. Tällä halutaan vahvistaa jäsenten ja puolueen aktiivien vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on siksi neuvoa antava äänestys, koska yhdistyslainsäädäntö sallii vain neuvoa-antavat äänestykset. Selvää on, että kesäkuinen puoluekokous Jyväskylässä noudattaa jäsenäänestyksen tulosta. Muuta vaihtoehtoa ei voi Vasemmistoliitossa olla. Selvää lienee sekin, että Paavo Arhinmäki saanee äänestyksessä selkeän enemmistön, jos muita ehdokkaita edes ilmaantuukaan. Toivottavasti ilmaantuu, koska silloin Paavon kannatus tulee aidosti mitattua ja ehdokkaat joutuvat laittamaan itsensä totaalisesti peliin. Ei Paavonkaan valinnan tule olla itsestäänselvyys, vaikka hän hyvä puheenjohtaja onkin.
En ole aivan sataprosenttisen varma, mutta tietääkseni missään muussa puolueessa ei puheenjohtajasta järjestetä jäsenäänestystä.
Tämä on hyvä juttu. Vasemmistoliitossa on nyt hyvä meno päällä. Miksipä et liittyisi edistykselliseen porukkaamme muuttamaan maatamme ihmisen suuntaan? Se käy helposti myös netin välityksellä osoitteessa: www.vasemmisto.fi

Aika turha juttu

Onneksi kesä on nykyisin 30 päivää lähempänä kuin kuukausi sitten. Tuollainen ajatus tuli äsken koiralenkillä mieleeni palellessani pakkasen ja viiman kourissa. Tuonne hyiseen hallaan on nyt pakko mennä muutaman kerran päivässä joka päivä, kun olen viikon verran Nannan yh-isäntä. Onneksi vain viikon. Ja onneksi suunta on oikea, kohti kevättä. Optimistina uskon, että nämä alkavat kohta olemaan tämän talven viimeisiä koettelemuksia säiden suhteen. Ainakin toivon niin.
Nyt on kaikki teoriajaksot suoritettu, maanantaina alkaa taas työharjoittelu näyttökokeineen Bemiksellä ja kuukauden päästä koko kurssini on ohi. Sitten olen täysiä oppinut työtön varastomies.
No, onpa sitten paremmin aikaa politikoida ja parantaa maailmaa.
Viikon ”loman” kunniaksi menen nyt saunaan ja sitten varmaankin kaupungille ottamaan oluen, ehkä kaksi.
En tiedä, kannattiko tätä sekavaa tarinaa edes kirjoittaa, kun ei tässä edes mitään oikein asiaa ollut. Tuntui vain siltä. Kirjoitan sitten taas toiste jotain tärkeämpää, syvällisempää ja laajoja lukijapiirejä enemmän kiinnostavaa.

Pakko jatkaa pakkoa

Jatkan vielä vähän eilistä aihetta. Vanhusten hoito Suomessa ei ole lainkaan sillä tolalla kuin sen pitäisi olla ja siinä ei ole kyse ainoastaan laitoshoidosta, vaan myös paljon muusta, etenkin kotihoidon riittävyydestä. Nykyisin pyrkimyksenä on hoitaa vanhukset kotonaan mahdollisimman pitkään. Se pyrkimys on järkevä ja kannatettava, paitsi inhimilliseltä kannalta katsoen, myös taloudellisesti ajatellen. Eilen kirjoituksessani vaadin lakia hoitajien minimimäärästä vanhainkodeissa, mutta kyllä sellainen laki tarvittaisiin myös kotihoitoon, jotta asiakas saisi vastinetta rahoilleen, kunnollista ja kiireetöntä hoitoa.
Tilanne tänä päivänä ei anna aihetta ainakaan kehuskeluun. Tilanne on ennemminkin sen kaltainen, että kotihoidon työntekijät käyvät pikaisesti suorittamassa sen juuri ja juuri välttämättömimmän palvelun. Aikaa kunnolliseen asiakkaan kanssa olemiseen ei ole. Päättäjien puheet vanhusten kotona mahdollisimman pitkään hoitamisen siunauksellisuudesta jäävät vaille katetta, koska siihen ei anneta riittäviä resursseja. Tässäkään asiassa ei tapahtune mitään positiivista ennen kuin kunnat pakotetaan lain voimalla palkkaamaan riittävä määrä henkilökuntaa kotihoitoon. Tämä on hölmöä, mutta totta. Kunnat eivät ilman pakkoa ymmärrä mikä on niille itselleen halvin tapa hoitaa vanhukset. Siis pikaisesti myös laki kotihoitajien määrästä suhteessa hoidettaviin.