Kolme ämmää, Muhammed, Milosevic ja Mannerheim

Ohjaaja Katariina Lillqvistin animaatio ”Uralin perhonen” on herättänyt melkoista ärtymystä hurmahenkisissä oikeistopiireissä. On vaadittu teoksen sensurointia.
Näin ”vapaussoturi” Mannerheimin Suomessa ”sivistyneellä” ja ”suvaitsevalla” 2000-luvulla.
Lähes jumalan asemaan nostettu Mannerheim palautetaan teoksessa takaisin maan pinnalle, takaisin ihmiseksi, ja tämähän ei ruotsia puhuvan venäläiskenraalin palvojille sovi. Se on heille pyhäinhäväistys.
Väkisinkin tulee mieleen kohu Muhammed-pilakuvista. Nekin olivat pyhäinhäväistys.
Molemmissa tapauksissa tekijä on saanut jopa tappouhkauksia.
Sanan- ja ilmaisunvapaus on arvokas asia, demokratian perusta. Siinä asiassa ei voi tehdä kompromisseja. Sitä tulee puolustaa, tai muuten saamme elää pian yhteiskunnassa, jota kukaan ei oikeasti olisi toivonut. Ehkä korkeintaan ne ”vapaussoturit”.
Kiihkoilijoiden on syytä laittaa jäitä hattuun ja sallia myös toisenlaisia näkemyksiä pyhimyksinä pitämistään henkilöistä, myös Mannerheimista. Totuus ja monipuoliset näkemykset on jo aika sallia 90 vuoden jälkeen. ”Jumaliksi” korotetut on syytä palauttaa maan pinnalle, ihmisiksi, kaikkine vikoineen ja virheineen.
Mitä tulee itse tarinan päähenkilöön, niin minulle Mannerheim ei ole mikään sankari.
Lähinnä yläluokkainen palkkasoturi, jolle oman kansan teurastus ei merkinnyt mitään.
Tänä päivänä vastaavat ”sankarit” päätyvät kansainvälisen sotarikostuomioistuimen eteen, kuten Milosevic. Toivon etteivät Milosevicin ihailijat loukkaannu vertauksesta Mannerheimiin.