torstai 30. lokakuuta 2008

Viisastelujatkoa

Taas kai pitää viisastella. Tehdään sitten niin.
Vasureiden linja on ollut oikea, siihen ei ole syytä tehdä mitään muutosta. Isoon egoon kuuluvassa pienessä päässäni olen kuitenkin ajatellut, että ulkoasuumme pitää tehdä muutoksia. Raamatullinen kysymys: Mitä se tarkoittaa?
Jos mielikuva meistä on kaikkea liikkuvaa vastustava porukka, niin sehän on vallan väärä.
Emme me kaikkea vastusta. Olemme monen oikean asian puolella. Teemme myös sen, mitä sanomme. Sanojien vaihto voisi auttaa. Tai sitten ei.
En kuvittele itsestäni, eikä kenenkään muunkaan aktiivivasurin ole syytä kuvitella omaavansa kaikkea viisautta. Tylsää, mutta niin se vain on. Nyt ehdolla olleessa joukossa on melkoinen joukko järki-ihmisiä, viisautta omaavia henkilöitä. Panostaisin heihin ja antaisin heille vastuuta ja tehtäviä. Muutoin meille vanhoille jäärille ikä tekee väistämättä temppunsa. Olen ajatellut monenlaisia vaihtoehtoja tulevien valintojen suhteen, enkä niitä nyt ja tässä paljasta. Porukkahan sen päätöksen kuitenkin tekee. Itse en välttämättä halua mitään luottamuspaikkoja valtuustopaikkaa enempää.
Pitää muistaa myös se, että emme ole itsemme, vaan asioiden takia näissä hommissa mukana.
Melkoista masokismia vaaditaan siihen, että nauttisi muiden ihmisten murheiden kantamisesta.
Omissa on ihan tarpeeksi..
Toivon porukaltamme rohkeutta ja kykyä katsoa eteenpäin, ja myös sitä, että omasta isosta egosta huolimatta voitaisiin katsoa porukan parasta. Loppukevennyksenä toteaisin, että vaalitulos vituttaa vieläkin.. Ja sitten vielä on kuumeinen olo. Hyvin menee, mutta menköön.

keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Tajuraja

Ymmärrykseni on toki rajallinen, ja siksi ihmettelenkin, miksi ihmeessä niin monet ihmiset äänestävät vastoin omia etujaan ja ajatuksiaan pelkkien mielikuvien perusteella.
Tästä voisi kirjoittaa vähintäänkin novellin, mutta jätetään se tällä kertaa.
Otan vain yhden esimerkin, Vihreät.
Mitä he ovat? Mitä he tekevät? Tietävätkö itsekään?
He toki puhuvat kauniisti etenkin ympäristön puolesta, kestävän kehityksen puolesta, ovat ilmaston lämpenemisestä huolissaan, haluavat kaikkea muutakin hyvää ja kaunista.
Entä sitten? Entä teot?
Ei ole väärä arvio heistä Kokoomuksen puisto-osastona, karun porvarillisen politiikan kilven kiillottajina. Ovatko he koskissa sen kummallisempia, se jää nähtäväksi.
Nyt kun he ovat hallituksessa, eivät heidän tekonsa vastaa lainkaan aiempia puheitaan ja puheetkin ovat muuttuneet hallituksen ja omien takinkääntöjen puolusteluksi.
Se toki oli odotettavissakin pitkällisen hallituskipeyden jälkeen, enkä sitä tässä sen enempää ihmettelekään.
Ihmettelen sitä, miksi he saavat tehdä mitä vaan ja aina saavat ääniä.
Se on kertakaikkisen kummallista.
Jos ei paljoa seuraa asioita muuta kuin iltapäivälehdistä, mutta kuitenkin haluaa kannattaa jotakin, niin on ilmeisen helppoa kannattaa Vihreitä. Se tuntuu kaiketi jotenkin neutraalilta, edistykselliseltä, muodikkaalta ja hyväksyttävältä, siitä huolimatta, mitä he tekevät.
Sitä kyllä ihmettelen, mitä syytä enää on oikeasti vihreitä arvoja kannattavien enää äänestää Vihreitä. Yhtä hyvin voi äänestää Kokoomusta tai demareita, niillä molemmilla kun puheet on mitä on ja teot ihan muuta.
Vihreistä on tullut vallasta humaltunut periaatteeton puolue demareiden tapaan.
Oikeita ja pitäviä vihreitä arvoja löytyy enää Vasemmistoliitosta.
Se on todistettavissa eduskunnan ja monista kuntien valtuustojen pöytäkirjoista.
Arjen teot ovat oikeita tekoja ja puheet ovat puheita.
Ikävää vain, että niin harva seuraa asioita tarkemmin, ja sitten äänestää mielikuvien ja iltapäivälehtien lööppien perusteella.
Nyt olen Vihreydestä kateellinen.
Eikö jo paskapuheet piisaa?
Vieläkö vastaisuudessakin kuvitellaan, että pelkästään kasvoja vaihtamalla asiat muuttuisivat?
Ehkä pitää mennä pohjamutien kautta.
Ikävää, todella ikävää.

tiistai 28. lokakuuta 2008

Oikeaoppiset

SKP Valkeakoskella sai 110 ääntä. Se on melko tarkkaan juuri sen verran kuin Vasemmistoliitto menetti. Aiemmissa vaaleissa Skp ei ole ollut mukana puolueena. Kommunistien Seppo Kuisma on ollut sitoutumattomana ehdokkaana Vasemmistoliiton listalla ja päässyt aina läpi. Nytkin näin olisi käynyt, mikäli hän olisi ollut listallamme ehdokkaana. Samalla Vasemmistoliitto olisi saanut yhden paikan enemmän. Se on suuri harmi, koska Seppo Kuisma on fiksu ja osaava mies. En tiedä kuinka sanoisin tämän kauniisti, mutta kommunistiveljemme vasemmalla menettelivät vähintäänkin typerästi. Oliko valtuustopaikkaa tärkeämpää saada Skp:n nimi näkyviin? Ilmeisesti oli. Nyt se paikka meni porvareille. Ilmeisesti se oli siten mieluisampaa kuin oma paikka omalle Skp:n miehelle. Kepun ja Kokoomuksen olisikin syytä tarjota Skp:lle kuohuviininhuuruinen illallinen. Peli toki tuli selväksi, enäähän ei ole perusteita nimitellä meitä vasureita kommunisteiksi. Se ei kuitenkaan paljoa lohduta.
Mikäli puhdasoppiset tosivasemmistolaiset Skp:ssa joskus haluavat palata maan pinnalle, niin lupaan ostaa heille matematiikan oppikirjan ja tarvittaessa joukostamme löytyy myös matematiikan taitajia opastamaan laskuopin alkeita. Siitä olisi hyvä aloittaa paluu tosielämään.

maanantai 27. lokakuuta 2008

Voi fak

Ankea aamupäivä. Tai päivä. Päivä siksi, että vietin eilen lupaukseni mukaisesti paheellista elämää. Lupaukset on pidettävä. Vaalit meni päin peetä. Isolla Peellä. Mikään ei tule muuttumaan lähivuosina. Henkilökohtaisesti olen toki tyytyväinen kun äänimääräni kasvoi, mutta paljon tärkeämpää on kuitenkin se, että vasureiden paikkamäärä pieneni. Tästä ei seuraa mitään positiivista koskilaisille.. Kristallispalloni todella kaipaa täysremonttia.
Ensimmäisenä selityksenä tulokselle mieleeni tuli se, että koskilaiset kuitenkin halusivat muutosta nykymenoon ja äänestivät melkoisen joukon uusia kasvoja valtuustoon. Uusia kasvoja vanhojen valtapuolueiden listoilta. Jonkinlaista muutoshalua oli ilmassa. Muutoshalu konkretisoitui kasvojen vaihtona, mutta ei puolueen ja linjan vaihtona. Ilmeisesti äänestäjät kuvittelivat kasvoja vaihtamalla muuttavansa myös päätösten linjaa. Niinhän se ei mene. Kyllä demareissa ym. jatkuu edelleen sama linja. Toiset vain ovat enemmän taustalla, mutta vetelevät edelleen naruista, kuten ennenkin. Mikään ei tule muuttumaan. Perussuomalaisten, lähinnä Nurmon Mikon jättiäänisaalis, jäänee myöskin täysin turhaksi muutosta ajatellen.
Näin se nyt vain meni. Eletään sen mukaan ja katsotaan mitä tuleman pitää. Se on kuitenkin varmaa, että vasurit pitävät linjansa.
Nuo mietteet nyt ensimmäisinä tuli mieleen. Myöhemmin varmaan paljon muutakin, kunhan ehdin tarkemmin perehtyä vaalitulokseen.
Selvää on, että nyt pännii vähäistä enemmässä määrin.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Tuomiopäivä

Tänään sitten näemme mikä on äänestäjien tuomio viime vuosien teoista ja tekemättä jättämisistä.
Saavatko demarit jatkaa uskollisten apulaistensa kanssa koskin valtaryhmänä, vai joko koskilaisille riittää kaupunkimme ”kehittäminen”? Vieläkö Rautsin mukavuus riittää äänikuninkuuteen, tällä kertaa kepun hyväksi, vai haluavatko äänestäjät muutakin kuin tyhjää puhetta? Kuinka paljon Vasurit voittavat?
Ennustaminen on vaikeaa. Vaikka kuinka yritin viime yönä töissä tutkailla kahvinporoja, trukin käyntiääniä ja tähtien asentoja, niin ei aivan kiistattomia ennusmerkkejä ilmennyt.
Ja kun tuo kristallipallokin on vielä huollossa.. Onneksi asia ratkeaa illan mittaan.
Varmaa on, että valtuustoon valitaan 43 henkilöä olipa äänestäjien määrä mikä hyvänsä. Vaikka kuulostaakin kliseeltä, niin oikeasti joskus on yksikin ääni ollut se ratkaiseva. Äänestämättömät eivät osallistu valintaan, eivätkä saa myöskään valitusoikeutta.
Käykää ihmiset äänestämässä.

Kiitos EU

Olipa raskas työyö. Kyllä sen tunninkin pidennyksen huomaa kropassaan. Kiitos EU:n viisaiden ja kaikkitietävien byrokraattien tästä järjettömästä kellonsiirtoleikistä. Muutokseen toki tottuu muutamassa päivässä, mutta kun se tuntuu niin täysin turhalta touhulta. Vaikea on EU:lta mitään järkevää odottaakaan, ja kun vielä muistamme omien päättäjiemme kuuliaisuuden kaikkien eurokotkotuksien suhteen, niin tympeältä välillä tuntuu, vaikka kuinka yritän pitää yllä positiivista elämänasennetta.
Aika raskasta on ollut viimeiset pari viikkoa noiden vaalien takia. Puuhaa on piisannut. Nyt on aika rentoutua. Tänään ajattelinkin viettää paheellista elämää juopottelemalla, tupakoimalla, syömällä epäterveellisesti ja ehkä kiroilemallakin. Laulaa en tohdi, se olisi jo liian törkeää kanssaihmisiä kohtaan.

lauantai 25. lokakuuta 2008

Nyt odotellaan

No, niin. Nyt on kaikki esitteet jaettu. Vinkkejä oikeasta äänestysnumerosta pitäisi olla kohtuullisen laajalti näkyvillä. Huomenna selviää, paljonko kuntoilusta oli hyötyä. Toivottavasti koskilaiset vaivautuvat äänestämään, luvatusta sadesäästä huolimatta. Jos eivät sen vertaa vaivaudu, niin toivottavasti ovat sitten edes narisematta seuraavat neljä vuotta.
Koskinverkossa Säterin yt-neuvottelut puhuttivat. Joitakin kirjoittajia näytti närästävän se, miksen heti kertonut palstalla neuvotteluista. Kerroin kyllä blogissani neuvottelujen alkamisesta heti samana päivänä kun siitä tiedon sain. Olisiko minun muka pitänyt laittaa nettiin kaikille mahdollisille keskustelupalstoille asiasta tietoa? Närästää vähän sekin, että jotkut eivät näytä ymmärtävän, tai haluavan ymmärtää, ettei henkilöstön ja työntekijöiden välisistä neuvotteluista ole tapana netissä selostuksia julkaista. Säterin työntekijät ovat asia erikseen, heidät on pidettävä ajan tasalla. Eikä tässä vielä ole paljoa edes kerrottavaakaan. Sovittujen pelisääntöjen mukaisesti tiedotetaan sitten kun on tiedotettavaa.
Ensi yö onkin sitten tunnin pitempi kun taas palaamme oikeaan aikaan. Ikävää vain kun pitää olla töissä. Voi olla, että kohta sekin murhe on poissa…