Hyvää uutta vuotta!

Tämä vuosi on kohta mennyttä aikaa ja edessä on runsaasti uutta tulevaa aikaa. Käytetään se hyvin ja viisaasti. Yritetään iloita ja tuottaa iloa toisille. Toimitaan harkiten, vaikka kaikkea ei kannatakaan suunnitella etukäteen. Hyvää uutta vuotta 2011!

Pitkä työaika

Etenkin työnantajajärjestöt, mutta myös monet porvaripoliitikot, väittävät usein suomalaisten vuosityöajan olevan kovin lyhyt muihin maihin verrattuna. Tuo väite ei pidä paikkaansa ja se on nyt vahvistettu EU:n komissiolle konsulttiyhtiö Deloitten tekemässä selvityksessä eurooppalaisten työajoista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät töitä jopa 300 tuntia enemmän moniin muihin eurooppalaisiin verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2008 suomalaiset tekivät töitä keskimäärin 1728 tuntia ja hollantilaiset 1389 tuntia. Eroa tulee noin 45 työpäivää. Tutkimuksessa mukana olleiden 19 maan keskiarvo on 1676 tuntia.

Mielenkiintoinen on myös Deloitten toteamus, että työtuntien vähentäminen nostaa tuottavuutta selkeästi. Normaalijärjellä ajateltuna onkin päivänselvää, että työteho on huomattavasti parempi lyhyemmällä työajalla. Väsyneenä ei saa aikaan samanlaista tulosta kuin levänneenä. Ihminen ei ole kone.

Lienee myös selvää, että tällainen tutkimustulos ei sovi työnantajajärjestöjen herroille ja odotettavissa onkin älähdyksiä ja epäilyitä tutkimustulosten luotettavuuden suhteen.

Taidetta koteihin

Jos on tähän asti suomalaisten köyhien elämä ollut karua vailla arkea piristävää taidetta kotien seinillä, niin pian siihen on luvassa helpotusta, mikäli Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Perkiön vaatimus toteutuu. Perkiö vaatii verovähennysoikeutta myös taideostoihin kotitalousvähennyksen tapaan. Siis yhteiskunnan pitäisi vielä tukea hyväosaisten kotien taulukauppoja. Työttömät, lapsiperheet, eläkeläiset ja muut köyhät tuskin olisivat vähennyksen ansiosta taidetta nykyistä aktiivisemmin hankkimassa, kun raha ei tahdo riittää ruokaan, asumiseen ja muihin välttämättömyyksiinkään.

Kotitalousvähennyksessä voi vähentää verotuksessa esim. asunnon remonteista työn osuus. Samoin vähennyskelpoista on kodissa tehtävä siivous sekä hoito- ja hoivatyö. Tuosta verovähennysoikeudesta ei tietenkään ole pienituloiset voineet nauttia. Hyöty ei kuitenkaan ole langennut pelkästään suurituloistenkaan osalle, vaan monet aivan tavalliset duunariperheetkin ovat siitä päässeet osallisiksi. Kodeissa joudutaan aina silloin tällöin teettämään erilaisia korjaustöitä, uusimaan putkistoja tai lämmitysjärjestelmää, asennuttamaan sähköjä, lattioita ja seiniä maalataan, tapetoidaan ja laatoitetaan. Kaikenlaista työtä on pakko tehdä ja usein se joudutaan teettämään ammattilaisella. Uskoisin kotitalousvähennyksen hivenen vähentäneen myös pimeän työn tekemistä. Pidän kotitalousvähennystä perusteltuna, mutta laajentaa sitä ei pidä taidehankintojen osalta. Sellainen palvelisi vain ja ainoastaan hyväosaisia. Perkiön ehdotus kuvastaneekin hyvin Kokoomuksen arvomaailmaa ja irtautumista köyhien arjesta.

Ahtisaari hakoteillä

Entinen presidenttimme Martti Ahtisaari harmittelee kun Nato-keskustelu ei etene. Miksi pitäisi edetä? Me emme tarvitse Natoa, eikä meidän ole mitään järkeä siihen liittyä. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ei halua Natoon. Miksi asiasta siis pitäisi käydä keskustelua? Liittymisellä spekulointi olisi aivan turhaa parran päristelyä. Me pärjäämme paljon paremmin ilman sotilaallista liittoutumista, se takaa turvallisuutemme parhaiten. Meidän ei ole mitään syytä olla mukana sotaliitoissa ja seikkailuissa USA:n johdolla ympäri maailmaa. Hoidetaan itse oma puolustuksemme ja pysytään puolueettomina. Se on hyväksi havaittu koeteltu linja.

Ahtisaaren mielestä pysyttäytyminen Naton ulkopuolella vaikuttaa Suomi-kuvaan. Se on totta, mutta toisin kuin Ahtisaari tarkoittaa, se mielestäni vaikuttaa nimenomaan positiivisesti. Ahtisaari vertaa Suomea Ukrainaan ja Valko-Venäjään. Miksi hän ei verrannut meitä Ruotsiin, Sveitsiin, Itävaltaan tai Irlantiin?

Mikäli Kokoomus ja muut porvaripuolueet, Perussuomalaiset mukaan lukien, voittavat kevään vaalit, niin ei liene vallan väärä veikkaus, että Nato-vouhotus nousee taas aivan uusiin sfääreihin. Siihen asti nuo puolueet pysyvät visusti hiljaa asiasta. Äänestämällä vasureita turvaamme isänmaamme puolueettomuuden ja turvallisuuden parhaiten.

Kahta kastia

Taas tuli tutkimuksella vahvistetuksi se mikä täällä vasemmalla on tiedetty jo kauan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportissa kerrotaan, että suomalaisten jakautuminen kahteen kastiin on totta ja tuo eriarvoistumisen suuntaus voimistuu nykymenolla. Pienituloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa, köyhyys ja toimeentulotuen tarve kasvaa. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat työttömät ja eläkeikäiset. Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat yleistyvät ja tänä päivänä lapsia elää köyhyysrajan alapuolella suunnilleen saman verran kuin 70-luvulla. Kehitys on kehittynyt taaksepäin. Karua tekstiä, ja ikävä kyllä totta. Kaikki tuo on tapahtunut ihmisten tekemien päätösten seurauksena. Köyhyys ei ole syntynyt itsestään eikä jumalien tahdosta, vaan se on valitun politiikan seurausta. Porvarihallitusta ei ole kiinnostanut köyhyys ja ihmisten toimeentulo. Toisenlaisiakin päätöksiä voidaan tehdä. Vasemmisto on tilanteesta ollut huolissaan jo kauan ja yrittänyt saada parannusta aikaiseksi ja siksi pienituloisten tulevaisuuden paras turva on äänestää keväällä Vasemmiston ehdokkaita.

Putki säilytettävä

Olen vuosien varrella jo tottunut siihen, että porvaripuolueet ja työnantajat yhteen ääneen vaativat ikääntyneiden työttömien lisäpäivärahajärjestelmän, eli ns. eläkeputken, poistamista. Tuossa tavoitteessaan he ovat jo osin onnistuneetkin, kun ikärajaa on hinattu vähän kerrallaan myöhemmäksi. Hivenen hämmästyttää kuitenkin se, että myös palkansaajapuolella on samanlaisia haluja, tosin vain akateemisten Akavan taholla. Muut ammattijärjestöt sentään haluavat säilyttää eläkeputken. Kun jo 50-vuotiaskin tuntuu usein olevan aivan liian vanha kelvatakseen työmarkkinoille, niin vielä paljon vaikeampaa on työllistyä iän lähestyessä 60 vuotta. Työllistymismahdollisuuksien ollessa käytännössä olemattomat, niin väistämättömänä seurauksena on putoaminen pois ansiosidonnaiselta päivärahalta peruspäivärahalle, joka on n.550 euroa kuussa miinus verot. Sillä rahalla ei elä ilman muita tukia. Kun otetaan huomioon nuo muut mahdolliset yhteiskunnan tuet, niin edes rahaa ei säästy eläkeputki tukkimalla ja lisäksi myös selkein ja helpoin tapa turvata ikääntyneiden työttömien toimeentulo on säilyttää eläkeputki.

Vanhoja vaatimuksia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) puppugeneraattori näyttää olevan hyvässä rasvassa ja toimivan moitteettomasti. Eilen sieltä taas tupsahti ilmoille muistio, jossa vaaditaan meidän tavallisten kansalaisten elinehtojen rankkoja heikennyksiä. Pääasiassa nuo vaatimukset ovat niitä samoja vanhoja, joita Etla on toistellut ennenkin. Kuluneisuudestaan huolimatta, muutamaa asiaa muistiosta on pakko kommentoida.

Etla haluaa saada ihmiset tekemään enemmän työtä. Yhtenä keinona esitetään vaatimus työttömyysturvan ja varhaiseläkkeen leikkaamiseksi. Etla olisi voinut samalla kertoa missä sitä työtä olisi tarjolla, jotta ihmisten ei tarvitsisi sinnitellä pienillä työttömyyskorvauksilla. Vaikka työttömyyskorvaukset vallan poistettaisiin, niin työpaikat eivät silti lisääntyisi. Sen sijaan kaduillamme olisi melkoinen joukko kerjäläisiä ja ryöstöt ja muu rikollisuus lisääntyisi, ihmisten kun on pakko jotenkin rahaa saada. Sitäkö Etla haluaa?

On kiistaton tosiasia, että osa-aikaeläke on hyväksi havaittu keino, jolla ihmiset jaksavat töissä pidempään. Etlan mielestä osa-aikaeläkkeen tulisi vastaisuudessa pienentää tulevaa vanhuuseläkettä. Sehän johtaisi siihen, että osa-aikaeläkkeelle ei enää juurikaan jäätäisi. On täysin ristiriitaista, että samalla kun Etla kertoo haluavansa pidentää työuria, se haluaa poistaa keinot tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi.

Etla yrittää luoda mielikuvaa, että nuo ja muut heidän vaatimuksensa ovat joka tapauksessa edessä ennemmin tai myöhemmin. Eihän se niin ole. Eivät nuo elinkeinoelämän tavoitteet mitään jumalan säädöksiä ole, jotka toteutuvat luonnonlakien lailla. Ihmiset siitä päättävät. Ne tulevat vakavaan käsittelyyn, jos niin haluamme. Jos emme halua, ne jäävät omaan arvoonsa, roskakoriin. Ratkaisevaa on, millainen eduskunta meillä on kevään vaalien jälkeen.

Herätysohje

Jos aamuisin tuntuu väsyneeltä, niin kannattaa lukea netistä keskustelupalstojen mielipidekirjoituksia. Se on varma konsti herätä kunnolla, kun pulssi kiihtyy ja veri kiertää päässä paineella. Taas kerran noilla palstoilla saavat työntekijät kuulla kunniansa kun kehtaavat lakkoilemalla puolustaa oikeuksiaan työnantajan heikennysesityksiä vastaan. Oli kyseessä minkä alan työtaistelu hyvänsä, niin aina se joidenkin mielestä on täysin tuomittavaa, typerää, vanhanaikaista ja vahingollista koko yhteiskunnalle. Vakiintuneen kaavan mukaisesti nuo netin viisastelijat väittävät, että kaikkien lakkoilijoiden palkat ovat kohtuuttoman suuret ja muut edut ylimitoitettuja. Ketkähän olisivat tarpeeksi pienipalkkaisia saadakseen luvan lakkoilla? Yleensä unohdetaan myös se, että lähes aina työtaistelun syynä on työnantajien pyrkimys heikentää työehtoja, eikä suinkaan uusien etujen ajaminen työntekijöille. Roiston roolin nettipalstoilla ovat tällä kertaa saaneet lentoemännät. Toivotan heille onnea ja menestystä kamppailussaan.

Kauppakeskus tulee

Nyt se uusi kauppakeskus sitten lopulta tulee entisen Apian koulun paikalle. Alun perin olisin halunnut tuolla paikalla mieluiten säilyttää koulun, mutta toisin kävi, eikä sitä kannata enää tässä vaiheessa enempää harmitella. Hetken jo näytti siltä, että tuo rakennus jää hiljalleen rapistumaan paikalleen ilman käyttöä. Olisi ollut surkeaa, jos noin olisi käynyt. Siitä ei olisi ollut kenellekään mitään iloa. Nyt koulurakennus puretaan ja tilalle rakennetaan Citymarket ja muita liiketiloja. Kauppakeskuksen myötä luvassa on myös työpaikkoja. Muutamia kysymyksiä tässä kuitenkin tulee mieleen. Miten käy toisen suurehkon K-kaupan, Apiantorin? Loppuuko ja henkilökunta joutuu työttömäksi? Tuleeko kauppakeskukseen uusia yrittäjiä, vai siirtyvätkö entiset yrittäjät muilta paikoilta uusiin tiloihin? Onko työpaikkojen lisääntyminen sittenkin nollasummapeliä? Toivottavasti kysymykseni ovat aiheettomia.

Tuottavuus ei lisääntynytkään

Nyt ovat sitten muutkin jo todenneet sen, mikä täällä vasemmalla on tiedetty jo kauan. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtion tuottavuusohjelma ei ole lisännyt tuottavuutta halutulla tavalla, vaikka väkeä on vähennetty 8000 henkeä. Tuottavuusohjelmasta on muodostunut lähinnä mekaaninen malli, jossa väen vähentäminen on itseisarvo. On unohdettu kokonaan se seikka, että tuottavuus ei määräydy pelkästään väkimäärän perusteella. Tuottavuus lisääntyy myös paremmilla ja kattavammilla palveluilla ja niihin tarvitaan riittävästi tekijöitä.

Tuon saneerausohjelman seurauksena kansalaisten palvelu on heikentynyt monella tapaa. Toimintoja, mm. verotoimistoja, on keskitetty suurille paikkakunnille. Asiointimatkat ovat pidentyneet, kaikkia asioita kun ei edelleenkään voi hoitaa sähköisesti. Työsuojelupiirit eivät kunnolla pysty selviytymään valvontatehtävistään, jolloin hämäräfirmojen on mahdollista toimia säännöistä piittaamatta entistä vapaammin kun kiinnijäämisen riski on pienempi. Siinä muutama esimerkki ja lisääkin on helppo löytää.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdottaakin koko ohjelman lopettamista. Samaa on jo aiemmin vaatinut Vasemmiston lisäksi myös palkansaajajärjestöt. Olisiko vihdoin järki voittamassa?