Kinkkistä touhua

Tänään se sitten luki lehdessä mikä oli salaa tiedetty jo aiemmin Säterillä, eli aasialaiset omistajat ovat kahmineet kaiken irtorahan omiin taskuihinsa. Kyse ei ole ihan pikkusummista.
Kun Säterin liikevaihto oli sadan miljoonan luokkaa, niin noin 30 miljoonaa on aika sairaan paljon. Se raha olisi tarvittu kipeämmin tehtaan ylläpitoon ja kehittämiseen, kuin aasialaisten bisnesmiesten pankkitilien lihottamiseen. Toki heidänkin pitää päivittäinen riisikuppinsa saada…
Yhteiskuntavastuusta he eivät liene kuulleetkaan, vaikka yhteiskunnan palveluja kai hekin tarvitsevat. Eivät firmat ole maailmasta irrallaan, vaikka niin kuvittelevatkin.
Onneksi meillä suomalaisilla on varaa uhrautua kansainvälisen kapitalismin alttarilla.
Kyllähän me pärjäämme. Onhan meillä antelias sosiaaliturva ja työpaikkoja yllin kyllin, jos työministeriä ja maamme hallitusta on uskominen.
Rahaa siis on kupattu niin paljon kuin irti on saatu. Niinhän omistajat tekevät aina ja kaikkialla.
Se kuuluu olennaisesti vapaaseen yritteliäisyyteen. Yhteiskuntavastuu kuuluu juhlapuheisiin.
Yhteiskuntaa tarvitaan vain laskujen maksuun. Voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot yhteisiä.