Asiaa ja kulttuuria

Olipa melkoisen kulttuuripitoinen ja asiasisältöinen loppuviikko ja viikonloppu. Torstai ja perjantai menivät Hakapirtillä paikallisen paperiammattiosaston vieraana muiden tärkeiden vieraiden joukossa. Torstaina paikalla oli demareiden puheenjohtaja Urpilainen ja samaisen ”seurakunnan” puoluesihteeri Jungner. Perjantaina oli sitten meidän vassareiden Paavo Arhinmäki samassa paikassa kertomassa totuuksia suomalaisesta yhteiskunnasta. Vaikka vassari olenkin ja siten ehkä puolueellinen kommentoimaan, niin kyllä varmaan kaikille kävi selväksi kummalla noista vasemmistojohtajista on oikeasti sanottavaa ja kuka on todellinen oppositiojohtaja. Arhinmäki voitti asiapitoisuudella 3-1. Lauantaina pääsin sitten itsekin kertomaan totuuksia suomalaisesta työelämästä ay-paneelissa Myllysaaressa. Paikalla oli väkeä salin täydeltä ja tunnelma oli lämmin. Minulle ainakin tuli hiki. Työväen musiikkitapahtuman kulttuuriannista en siis isommalti kerinnyt nauttimaan; lauantai-iltana jonkin aikaa.
Sunnuntaina olin Orivedellä Eräjärvellä vasureiden maakuntapäivillä joiden päätteeksi nautimme paikallisin voimin toteutetusta kesäteatteriesityksestä ”Pitkäjärveläiset”. En ole erityisemmin mikään teatterin suurkuluttaja, enkä varsinkaan mikään alan asiantuntija, mutta näin maallikkona voin silti sanoa mielipiteeni esityksestä. Tuo taidepläjäys oli minusta oikein onnistunut ja mukavaa katsottavaa surkeista penkeistä huolimatta. Erityisesti huomiotani kiinnitti Reijo Kahelinin suoritus näytelmässä. Reijo osaa, osaa ja osaa ja mielestäni kelpaisi kyllä isompiinkin teattereihin esiintymään. Kateeksi käy moinen taituruus. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla tähtiä joka alalla, jotkut ovat jossain ja jotkut eivät missään. Vähintäänkin hyviä me kaikki silti olemme jossain, vaikka vain ihmisinä. Se ihmisyys riittänee.