Kiitos!

Suuret kiitokset kaikille minua merkkipäivänäni muistaneille. Olen ikäni puuhastellut ay-liikkeessä, Vasemmistoliitossa ja kaupungin luottamustehtävissä. Tuntuu hyvältä havaita, että se on noteerattu. Koska en ole vielä niin älyttömän vanha mies, etteikö minulla vielä olisi annettavaa noille kaikille tahoille, niin lupaan tässä ja nyt, että puuhastelen vastaisuudessakin noiden asioiden parissa kykyjeni mukaan. Tuskinpa muuten osaisin elääkään. Henkilökohtaista etuahan noista puuhista ei heru. Välillä onkin käynyt mielessä, että olenko jotenkin perverssi, kun viitsin kantaa omien murheideni lisäksi myös muiden murheita. Luonnevika? Joskus saa kiitoksen ja se on kultaakin kalliimpaa, lämmittää mieltä ja auttaa jaksamaan.
Erityisen mukavaa oli myös havaita, että entiset työkaverit muistivat. Kiitos heille. En ihan paska äijä kai siis ole.
Sen asian kuitenkin olen päättänyt, että enää en juhli viiskymppisiä. Se on rankkaa puuhaa tässä iässä.