Luovutus

Eipä näytä Kuidun jatkohankkeet etenevän. Nyt sitten Pekkarinen siirsi asian ympäristöministeriön huoleksi. Ratkaisu tuntuu oudolta ajatellen tehtaan käynnistämistä. Ilmeisesti on niin, että käynnistämisajatuksista on ministeriössä luovuttu ja nyt murehditaan enää ympäristöriskejä. Mahdollisuuksia ministerillä muuhunkin olisi, halua ei ilmeisesti niinkään.
Suurin ja akuutein ongelma ympäristön kannalta on rikkihiili, jota Säterillä on melkoisesti. Ennemmin antaisin lapsen käsiin kilon dynamiittia, kuin kilon rikkihiiltä. Helpoin, ja ennen kaikkea taloudellisin ratkaisu, olisi laittaa tehdas käymään ja käyttää rikkihiili pois. Siinä ei olisi riskejä sen enempää kuin aiemminkaan tehtaan vielä ollessa normaalissa toiminnassa. Hyvää bisnestähän se varmaankaan ei olisi, mutta todennäköisesti kulut saataisiin peitettyä valmistettavan lopputuotteen myynnillä. Samalla tulisi lisäaikaa etsiä jatkajaa. Käyvää tehdasta on helpompi myydä, kuin sellaista josta valot on sammutettu. Jos tuo rikkihiilimäärä aiotaan muulla tavoin hävittää, esim. Ekokemillä, niin se maksanee useita miljoonia. Jos ei työpaikat ja kaupunkimme tulevaisuus ministereitä kiinnostakaan, niin edes ympäristöasioiden taloudellisen hoidon vuoksi ministeriöissä kannattaisi vielä harkita asiaa vakavasti.
Mikä sitten tulee olemaan tehdaskiinteistön ja maa-alueiden kohtalo, onkin jo vaikeampi kysymys. Jääkö laitos rapistumaan ja ennen pitkää sortumaan niille sijoilleen aikojen kuluessa? Joskus kai alue on siivottava. Silloin puhutaankin sitten jo kymmenistä miljoonista. Kuka sen maksaa?