perjantai 12. helmikuuta 2010

Maakuntaliitoista

Edellisen blogikirjoitukseni kommenteissa kysyttiin maakuntaliitoista ja maakuntajohtajista.
Maakuntaliitot ovat lakisääteinen jäsenkuntiensa muodostama kuntayhtymä, joka toimii aluekehitysviranomaisena ja vastaa oman maakuntansa yleisestä kehittämisestä sekä alueensa maakuntakaavoituksesta. Jokaisen Suomen kunnan on oltava jonkin maakunnan liiton jäsen. Maakuntaliittojen kautta kulkee myös melkoinen määrä EU-tukia erilaisiin hankkeisiin. Maakuntaliitot toimivat alueensa edunvalvojana valtiovallan suuntaan, jota tehtävää pidän erityisen merkittävänä. Onko tuossa edunvalvontatehtävässä miten hyvin onnistuttu, onkin kokonaan toinen juttu ja se riippuu paljolti kunkin maakunnan poliittisesta painoarvosta. Pirkanmaa ei ole erityisen hyvin ollut ministerien suosiossa..
Maakuntajohtajan virka on melkoisen merkittävä, ellei jopa todella paljon melkoisen merkittävä.
Merkittävyys ei ilmene niinkään siksi, että Pirkanmaan Liitossa on töissä noin 40 henkilöä, vaan ennemminkin koska Pirkanmaan Liitto vaikuttaa taustalla aika moneen asiaan ilman että se näkyisi suurelle yleisölle järin suuresti ulospäin. Ei se silti mikään salaseura ole, vaan sen toimista ja hallinnosta saa kyllä tietoja esimerkiksi netin kautta. Tai vaikkapa soittamalla minulle ja kysymällä. Kun vasta viime toukokuusta lähtien olen ollut maakuntahallituksessa, niin en tietenkään voi vielä ihan kaikkea tietää, mutta selvittää voin aina asioita kykyjeni mukaan.
Selvää toki on, että maakuntajohtajien virkoihin ei vasureilla ole minkäänlaisia reaalisia mahdollisuuksia tulla valituiksi, koska alemmatkin virat tuntuvat olevan vaikeasti saavutettavia, kuten kunnissakin. Isot pojat päättävät ja me vasurit voimme vain toivoa, että sopiva sattuisi myös olemaan pätevä. Luulen Pirkanmaan kohdalla näin tulevan käymäänkin.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Valitettavasti lakisääteisyys ei vielä takaa mitään.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä konkreettista liitto on saanut aikaan? Tuntuu kovin etäiseltä "piiriltä" näin tavallisen äänestäjän kannalta.

Päätökset syntynevät aseveliakselin toimesta, kuten Koskinkin hallituksessa ja valtuustossa ja lisäksi vielä ilman demokraattista kontrollia.

Kyllä sen toiminta vähän salaseuramaiselta vaikuttaa.

Taustalla vaikuttaminen kuulostaa kovin tutulta. Etten sanoisi "sedumaiselta".

Miten taustalla vaikutetaan ja miksi?

Läpinäkyvyys ei ole myöskään EU:n toiminnan parhaita puolia.

Toiminnan rahoittajista ei liene kuitenkaan epäselvyyttä.