Kansanpuistosta bisnespuistoksi

Kaupunginhallituksessa oli maanantaina esillä Apianniemen vuokraaminen Sedulle Seikkailupuiston muuttamiseksi Kalevala-puistoksi, kesäteatteritoiminta ja siihen liittyvät määrärahat katsomon ja näyttämön korjaamiseksi. Kaupungin nettisivuilla ei noista asioista kerrottu mitään etukäteen, vaikka muut kokouksessa käsitellyt asiat olivatkin sieltä luettavissa. Johtui se sitten jonkinlaisesta häveliäisyydestä tai jostain muusta syystä, niin kaupungin tiedottamisessa olisi kyllä runsaasti parantamisen varaa. Muutoinkin tämä hanke tuotiin päätettäväksi jotenkin salamyhkäisesti kovalla kiireellä ilman kunnollisia suunnitelmia ohi talousarvion, josta niin tiukasti halutaan muutoin pitää kiinni. Ei kovin avointa ja tyylikästä.
Aika hyvin näyttää tämän päivän Valkeakosken Sanomissa asiasta kerrotun, joten en lähde aiheesta kaikkea toistamaan. Päätös ei syntynyt hallituksessa yksimielisesti. Tein ehdotukset, että Apianniemeä ei vuokrattaisi ja että 450 000 euron määrärahaesitys palautettaisiin uudelleen valmisteluun. En saanut esityksilleni kannatusta.
Seikkailupuistotoiminta alueella ei lopu ja se on hyvä asia. Maksulliseksi se kylläkin muuttuu. Olisin halunnut saada kirjalliset takeet siitä, että pääsy Seikkailupuistoon säilyy valkeakoskelaisille edelleen vapaana ja ilmaisena. Takeita en saanut, vain suullisia lupauksia. Seikkailupuisto on ollut tärkeä ja suosittu paikka koskilaisille lapsiperheille. Merkittävää on myös se, että uimaranta-alue pienenee puoleen nykyisestä. Apianniemi on koskin kaunein paikka keskellä kaupunkia ja sen tulee olla koskilaisten vapaassa käytössä vastaisuudessakin ilman rahastusta. Monille lapsiperheille muutamakin euro on iso raha.
En suinkaan vastusta Apianniemen kehittämistä. Päinvastoin, sinne tulee satsata paikkojen kunnossapitoon ja viihtyisyyden lisäämiseen. Esimerkiksi katsomorakenteet kaipaisivat pikaista remonttia. Aika ei nyt vain ole järin sopiva liki puolen miljoonan satsaukselle tuohon tarkoitukseen, kun samaan aikaan kaupungin henkilökuntaa patistellaan pitämään palkattomia vapaita, kouluista säästetään ja läänin viranomaiset vaativat kaupunkia palkkaamaan parikymmentä hoitajaa lisää. Vaikka tähän hankkeeseen ehkä saadaankin ely-keskukselta 70 % ulkopuolista rahoitusta, jää kaupungille silti maksettavaa noin 150 000 euroa. Se raha tarvittaisiin kipeästi muualla. Epäselväksi jäi tarkoittaako tämä velkaa ja säästötalkoita lisää?
Kun hanketta hallitukselle ensimmäisen kerran esiteltiin, niin puhuttiin muistaakseni noin 200 000 euron kustannuksista. Sitten summa kohosi 300 000 euroon ja nyt se sitten olikin jo 450 000 euroa. Tapahtui siis perinteinen päättäjien vedätys suosiolliseksi hankkeelle.
Kaupunki saa hyötynä tästä 30 000 euron vuosivuokran ja välillisiä tuloja verojen muodossa muutamista kesätyöpaikoista ja yrittäjien saamista matkailueuroista. Tähän sisältyy myös riski siitä, että hanke menee perseelleen eikä tuokaan kuviteltua määrää matkailijoita. Silloin tulot jäävät pelkkään vuokraan ja Sedun yhtiön kaatuessa nekin jäävät saamatta.
Tässä perusteita miksi en olisi hankkeeseen halunnut lähteä. Valtuusto päättää ensi maanantaina määrärahan myöntämisestä.