Kemiaa kepeästi

Taas on selvitty Kemianliiton kesäpäiviltä kotiin. Reissu oli mukava ja pidimme hauskaa parhaita säteriläisiä perinteitä noudattaen. Ehkä siksi olo ei nyt olekaan ihan sellainen, että tulisi mieleen heti kohta esimerkiksi lenkille lähtö. Ennemminkin sänky ja lepo olisivat nyt sopivampia toimintaideoita kaiken tuon rentoutumisen jälkeen. Nuo Kemianliiton kesäpäivät ovat aina tosi hyvä tapahtuma, niin nytkin. Väkeä niihin tulee ympäri maata pitämään hauskaa, hauskaa ja hauskaa. Tällä kertaa oltiin Hämeenlinnassa hauskaa pitämässä.
On mukava nähdä vanhoja tuttuja monelta suunnalta Suomea, vaihtaa kuulumisia, parantaa maailmaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Koko tapahtuman yllä leijuu hyvä henki ja suopean siunauksellinen ilmapiiri pyhittämässä hyvää ja rentoa meininkiä, ilman kiukuttelua, kateutta ja kaunaa, saati vittuilua, läimintää ja jäynää.
Armoitettu Mestari Pepe Willberg esiintyi tänään tapahtumassa. On perin juurin harvassa yhtä rehelliset esiintyjät, kuin tuo Pepe on. Kun hän laulaa ”Saat miehen kyyneliin”, niin fiktio muuttuu faktaksi. Ehkä meissä kaikissa kuitenkin asuu pieni Pepe, ja kukapa ei itseään säälisi?
Faktinen sääli on kuitenkin se, että ammattiosastomme jäsenet eivät ole hoksanneet isommalla joukolla lähteä noihin tapahtumiin. Nytkin meitä oli paikalla todella vähän, ja niistä vähistäkin ilmoittautuneista puolet jätti tulematta. Olihan se tosin lähtijöille mukavaa sikäli, että jokainen sai nyt sitten yhden hengen huoneen, koska huoneita ei voinut enää perua ja täydestä määrästä piti osaston silti maksaa. En kylläkään havainnut kenenkään matkalle lähteneen tuosta privaattimajoituksesta pahastuneen.. Loppukevennyksenä totean, että Kemia on kova sana ja säteriläisyys kruunaa kemian.