Mansikkapaikka

” Suomi on osinkosijoittajan mansikkapaikka” otsikoitiin männä viikolla Kauppalehdessä. Niin varmaan on, enkä sitä edes ihmettele. Suomessahan on jo pitkään paapottu rahamiehiä ja osingoilla eläviä.
Tuosta hellimisestä ovat pitäneet huolen maamme porvarillista politiikkaa harjoittavat hallitukset jo pitkän aikaa. Siten ei olekaan mikään ihme, että kiitosta satelee Kauppalehden ja muiden bisnesmaailman aviisien suunnalta. Kauppalehti kirjoitti, että ”avokätistä osingonjakajaa etsivä suuntaa katseen lähinnä Suomeen. Suomi on Pohjoismaiden Eldorado osingonjaossa useimmilla mittareilla mitattuna.” Lehti jatkoi, että ”ensinnäkin Suomesta saatu efektiivinen osinkotuotto on ollut suurin”, ”toiseksi Suomessa on eniten suuryhtiöitä, joiden tuotto on erittäin hyvä” ja ”kolmanneksi suomalaiset yhtiöt täyttävät parhaiten vakaalle osingonjaolle asetetut vaatimukset”.
Moni osinkoja runsaasti jakavista yhtiöistä toimii alalla, joissa riski on pieni, kuten energia-alalla, telealalla, elintarviketeollisuudessa ja lääketeollisuudessa.
Ei siinä sinällään ole mitään pahaa, että suomalaisilla yrityksillä menee hyvin, koska sillä on jonkinlainen vaikutus myös työllisyyteen. Ongelma tulee eteen siinä vaiheessa, kun noita voittoja jaetaan, ja ennen kaikkea miten osinkotuloja verotetaan. Kuten alussa kirjoitin, niin osinkotuloja saavia Suomessa kohdellaan aivan toisin kuin oikeaa työtä tekeviä. Osinkotulojen verotus on Suomessa naurettavan kepeää ja joissain tapauksissa veroista voi vapautua kokonaan aina 90 000 euroon asti. Rikkaat voivat maassamme elää vähäisillä, tai jopa olemattomilla veroilla, nauttien samaan aikaan kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Jotkut nimittävät tuollaista loisimiseksi. Suomi on mansikkapaikka osinkosijoittajille.

Vasemmisto voitti

Mukava vaihteeksi lukea positiivisia uutisia. Vasemmistoliiton sisarpuolueet menestyivät hyvin viikonvaihteessa käydyissä Saksan ja Portugalin vaaleissa. Saksassa Die Linken kannatus oli 11,9 %. Lisäystä edellisiin vaaleihin peräti 3,2 %. Portugalissa Bloco de Esquerda, BE, sai 9,9 % äänistä nostaen kannatustaan 3,4 %. Hieno juttu! Näin muualla Euroopassa, ja toivon mukaan kohta myös meillä täällä Suomessa Vasemmistoliitto voi juhlia vaalivoittoa.

Elvytyksen aika ei ole ohi

En ole koskaan osannut arvostaa järin korkealle kaikenlaisten ekonomistien talouspoliittisia kykyjä. Heidän näkemyksensä taloudesta tai ennusteensa talouden kehityksestä ovat useimmiten menneet enemmän tai vähemmän pieleen. Poikkeuksiakin toki aina on. Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen viimeisimmät ajatukset tuntuvat ihan järkeviltä. Hänen mielestään talouskriisin aiheutti kelvoton talouspolitiikka ja poliitikot ovat taas vaarassa töppäillä. Hänen mukaansa vuosi sitten hallitus teki virheen lähtiessään elvytykseen liian hitaasti ja liian pienellä rahalla ja uusi suuri virhe olisi keskustelun alkaminen elvytyksen lopettamisesta.
Samoilla linjoilla on talouden Nobel-palkinnon viime vuonna saanut professori Paul Krugman. Hänenkään mielestä elvyttämisen lopettamisesta ei pidä vielä edes puhua, siitä huolimatta, että se velkaannuttaa valtioita.
Mutta mitä tekee ministeri Katainen? Juuri päinvastoin. Kokoomuksessa elää edelleen vahva usko markkinoiden kaikkivoipaisuuteen ja kykyyn hoitaa itse omat ongelmansa, vaikka sen uskon realistisuus on nähty jo monta kertaa. Mitään ei ole edes yritetty oppia aiemmista virheistä. Valtiovarainministeri Kataisen mielestä nyt olisi jo pakko ruveta puhumaan elvytystoimien lopettamisesta. Sinänsä huvittavaa, kun hallitus ei edes tosissaan ole aloittanutkaan elvytystä ja nyt se jo pitäisi lopettaa.
Katainen haluaisi myös valmistella äänestäjiä julkisen sektorin menokuriin ja eläkeiän nostoon, siis perinteiseen porvaripolitiikkaan. Ministerin mukaan on myös välttämättä etsittävä rakenteellisia uudistuksia. Suomennettuna tuo ”rakenteellisia uudistuksia” tarkoittaa vähemmän, kehnompaa ja kalliimpaa palvelua entistä kauempana, lisää väkeä työttömyyskortistoon, jo entuudestaan pienten sosiaalitukien leikkauksia ja köyhien kyykyttämistä.
Ei ole vaikeaa päätellä, että noilla eväillä maamme syöksyy entistä syvemmälle lamaan. Se ei kaiketi Kokoomusta huoleta.

Valtuuston palleilta

Eilinen valtuuston kokous oli vaihteeksi kokemussisällöltään ihan positiivinen.
Joustava perusopetus (JOPO) sai vihdoinkin rahaa keväästä saakka kestäneen pallottelun jälkeen. Jostain kummallisesta syystä erityisesti Kokoomus ei haluaisi rahaa antaa tuohon toimintaan ja niinpä he ovatkin tehneet kaikkensa asian torpedoimiseksi. Nyt kuitenkin valtuusto päätti selkeästi äänin 33-10 myöntää 30 000 euroa tuohon toimintaan.
On sydäntä lämmittävää havaita, että vasureiden ajatukset saavat muuallakin ymmärrystä kun aikaa kuluu riittävästi. Tämä voitiin havaita taas eilen Nurmon tekemässä aloitteessa, jossa hän esittää hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoihin merkittäväksi äänestystuloksen lisäksi myös sen, kuka oli mitenkin äänestänyt. Vasemmistoliitto teki allekirjoittaneen suulla samansisältöisen aloitteen vuonna 2004. Silloin ajatuksemme ei saanut riittävää kannatusta. Vasureiden ajatusten hyväksyminen vaatii näköjään oman aikansa ja ilmeisesti myös muun kuin vasurin esittämään niitä. Sen verran positiivista palautetta aloite eilen lähetekeskustelussa sai, että jos poliitikkojen puheisiin on vähääkään luottamista, niin aloite tulee aikanaan saamaan enemmistön hyväksynnän.
En voi olla ihmettelemättä miksi vuodesta toiseen alibudjetoidaan sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja. On aivan turhaa vatvomista ensin tehdä liian pieni budjetti, sitten vielä leikata sitä, kuten keväällä tehtiin ja sitten taas myöntää lisää rahaa, kuten eilisessä kokouksessa tehtiin. Turhan pallottelun sijaan järkevämpää olisi ollut myöntää jo alunperin riittävästi määrärahoja sosiaali- ja terveystoimeen, kuten vasurit olisivat halunneet. Näin on ollut joka vuosi tähän asti. Vaikka vahvasti epäilenkin, niin toivon silti tästä tavasta vastaisuudessa päästävän.

Kaikenlaisia tutkimuksia

Kaikenlaisia tutkimuksia ja vertailuja tehdään koko ajan mitä erilaisimmista aiheista ja lähtökohdista. Jotkut ovat ihan asiallisia, joihinkin on perin vaikea suhtautua vakavasti ja joillakin ”tutkimuksilla” on selkeät päämäärät. Tällä kertaa asialla oli Maailmanpankki, joka julkaisi Doing Business 2010 –raportin. Sen mukaan Suomi on maailman 16. yritysystävällisin maa. Pudotusta edellisestä vertailusta on kaksi sijaa.
Vuosittain julkaistava Doing Business -raportti arvioi pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä maailman eri maissa lähtökohtanaan yrityksille myönteisten reformien määrä. Maailmanpankin mukaan noita reformeja on enemmän köyhissä kuin rikkaissa maissa. Tuohon nyt ei tutkimusta olisi tarvittu, koska Maailmanpankkihan pitkälti sanelee köyhissä maissa noudatettavan talouspolitiikan.
Raportin mukaan Suomessa toteutetaan ensi vuonna vain yksi reformi, kun esimerkiksi Kolumbiassa kahdeksan ja Ruandassa seitsemän.
Suomennettuna nuo Maailmanpankin yrityksille myönteiset reformit tarkoittavat esim. työntekijöille maksettavien korvausten pienentämistä, irtisanomisen helpottamista, heikompaa sosiaaliturvaa tai vaikkapa löysempiä työsuojelumääräyksiä. Näin mm. Portugali ja Honduras saivat raportissa miinusta parannettuaan työntekijöiden asemaa.
Noilla kriteereillä tehdyissä vertailuissa Suomi saa mieluusti sijoittua häntäpäähän.
Käsitys Maailmanpankin roolista pelkästään yritysten ja talouselämän etuja yksisilmäisesti tuijottavana järjestönä tämän ”tutkimuksen” myötä vain vahvistui. Pitää muistaa, että se mikä on hyväksi bisnesmiehille, ei aina ole hyväksi kansalaisille.

Kallista on

Euroopan komission alainen tilastotietoa tuottava yksikkö, Eurostat, on tutkinut kuluttajahintoja EU-alueella. Sen mukaan vaatteet ja jalkineet ovat Suomessa unionin kalleimpia.
Vaatteet maksavat Suomessa 23 prosenttia EU:n keskiarvoa enemmän ja jalkineet 21 prosenttia enemmän. Tuohan nyt oli arvattavissakin katsellessa kauppojen hintoja, eikä tuo tutkimustulos siten mikään yllätys ollutkaan. Yleensä on hienoa olla ykkössijalla, mutta tässä tapauksessa ei. Ei ainakaan pienituloisen näkövinkkelistä, kun pakko on jokaisen pukeutua ja uusia vaatteita välillä ostaa muualtakin kuin kirpputorilta.
Kuluttajahintojen yleistä tasoa vertailtaessa Suomi on EU:n kolmanneksi kallein maa Tanskan ja Irlannin jälkeen. Suomen kuluttajahinnat ovat 25 prosenttia EU:n keskitason yläpuolella ja Tanskan peräti 41 prosenttia. Ruoka on kalleinta Tanskassa, missä ruoan hinta ylittää EU:n keskitason 47 prosentilla. Suomessa keskitaso ylittyy 25 prosentilla.
EU:n ylivoimaisesti halvimmat hinnat ovat Bulgariassa, missä kuluttajahinnat jäävät vain noin puoleen EU:n keskitasosta. Seuraavaksi halvimpia maita ovat Romania ja Liettua.
Halvimmat vaatteet löytyvät Iso-Britanniasta. Myös elektroniikka ja kodinkoneet ovat siellä edullisia.
Näin taas tuli tutkimuksella todistettua se minkä kansa jo tiesikin. Suomi on kallis maa, ja ostovoimaan suhteutettuna vielä kalliimpi. Tosin eihän tämä mikään ongelma ole jos on rahaa ja BB-talossa riittää säpinää..

Ohjuskilpi

Onneksi jotain positiivistakin välillä maailmassa tapahtuu. Uutisissa kerrottiin, että Yhdysvallat muuttaa suunnitelmiaan Eurooppaan sijoitettavasta ohjuspuolustusjärjestelmästä. Asiasta kertoneen presidentti Barack Obaman mukaan suurin uhka eivät enää ole Iranin pitkän kantaman ohjukset, vaan Eurooppaan yltävät lyhyen kantaman ohjukset, joita aiotaan vastaisuudessa torjua aluksissa olevilla torjuntaohjuksilla. Maastalaukaistavia ohjuksia sijoitetaan Eurooppaan vuodesta 2015 alkaen.
Kun yritän yleensä ajatella optimistisesti, niin nytkin saattaa olla niin, että tuo uusi suunnitelma jää vain suunnitelmaksi ja kunniakkaaksi tavaksi vetäytyä kokonaan Bushin härkäpäisesti ajamasta idioottimaisesta ohjuskilpihankkeesta. Joka tapauksessa tuo ratkaisu vähentää jännitteitä Euroopassa. Pienin askelin USA:n politiikka on muuttumassa järjelliseen suuntaan. Toivoa vain sopii, että Obama pysyy hengissä.

Kenraali puhuu asiaa

Entinen puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund puhuu asiaa. Hän taitaakin olla järkimies. Kenraalin mielestä Suomen joukot eivät kuulu Afganistaniin, eikä Suomen tulisi osallistua "tarpeettomaan sotimiseen". Kenraali toteaa myös, aivan oikein, että Suomesta on tullut sisällissodan osapuoli ja etteivät suomalaiset sovi taisteluihin, joissa pitää hyökätä ja tappaa ihmisiä. Tätä eivät johtavat poliitikkomme ole huomanneet. Hägglund kuitenkin lieventää stubbilaisten näkemyksistä poikkeavia mielipiteitään todetessaan, että Suomi ei voi yksinään vetäytyä Afganistanista, vaan Suomen tulisi edesauttaa kansainvälisen yhteisön lähtöä maasta. Kenraali arvelee, että länsimaat ennen pitkää kyllästyvät operaatioon kärsittyään riittävästi tappioita.
Ihan mukava havaita, että entinen puolustusvoimain komentaja ajattelee kanssani pitkälti samalla tavalla Suomen osallistumisesta Afganistanin sotaan. Suomen tulee pikaisesti ja yksin vetää joukkonsa pois Afganistanista sotimasta. Ei meidän tarvitse olla joka paikassa USA:n ja Naton mukana sapeleita kalistelemassa. Perinteinen YK:n rauhanturvatoiminta on hyväksyttävää, mutta Afganistanissa siitä ei ole kyse.

Nousua odotellessa

Ikävää olla ilonpilaaja, mutta on edelleenkin ennenaikaista iloita laman kääntymisestä nousuun. Niin ei ole, vaikka tälläkin viikolla televisioiduissa eduskuntakeskusteluissa etenkin porvaripuolueiden puhujat nousun merkkejä olivat näkevinäänkin. En ole ajatuksineni yksin. Taloussanomat kertoi Tapiola-Pankin arvioivan suhdannepohjan olevan edessä vasta vuodenvaihteessa. Pankki ennustaa bruttokansantuotteen laskevan 7,2 prosenttia tänä vuonna aiemman viiden prosentin sijaan. Ensi vuoden kasvuennustetta pankki nosti -0,3 prosenttiin aiemmasta -0,5:stä. Vaikkakin ennuste on positiivisempi, niin miinuksella silti edelleen kuljetaan ensi vuonnakin. Työttömyysennustettaan Tapiola Pankki nosti 11 prosenttiin aiemmasta 10,2 prosentista. Pankin mukaan tulevan talouskehityksen kannalta yksi suurimmista riskeistä on, että yleisö ja päätöksentekijät alkavat uskoa talouden nopeaan elpymiseen, ja talouspolitiikkaa kiristetään liian aikaisin. Elvytystä ei pitäisi vielä lopettaa, ja kaavaillut veronkorotukset jo kesällä 2010 kuulostavat liian aikaisilta, todetaan pankin tiedotteessa.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisilla tarkoitetaan niitä yksinasuvia ihmisiä, jotka ansaitsevat vuodessa vähemmän kuin 13 080 euroa. Tällaisia henkilöitä on Suomessa 707 000, eli 13,5 % väestöstä. Huomionarvoista on, että nuo luvut ovat vuoden laskettu vuoden 2007 ansiotietojen perusteella, eli ajalta jolloin elettiin nousukautta ja työllisyystilanne oli vallan toisenlainen. Tämän ensimmäisen lamavuoden nostattamat uudet köyhyyslukemat paljastuvat koko karmeudessaan vasta myöhemmin.

Lama ei siis ole lähimainkaan ohi ja köyhien määrä kasvaa koko ajan. Köyhyys ruokkii lamaa.
Tuo suuri pienituloisten määrä ja yhä paheneva työllisyystilanne heikentävät mahdollisuuksia nousta lamasta mikäli jatketaan nykyiseen malliin. On selvää, että kun suurelta joukolta puuttuu ostovoimaa edes jokapäiväiseen kulutukseen, niin se ei voi olla vaikuttamatta talouteen kokonaisuudessaan ja etenkin monen pienyrittäjän mahdollisuuksiin pärjätä. Moni kotimarkkinoilla toimiva pienyrittäjä tulee vielä menemään konkurssiin ja siten lisäämään kortistoissa olevien määrää. Hallituksen nykyisellä hymistelytyylillä ja voimattomalla käsien levittelyllä tämä lienee väistämättä edessä. Porvarihallitusta ei köyhyys ja työllisyys kiinnosta.

Tosipersut

Kun ei Perussuomalaiset näytä joidenkin mielestä olevan riittävän junttimainen puolue, niin tosijunttien pitää perustaa oma puolueensa. Perussuomalaisethan ovat taiteilleet ollako vaiko eikö olla- kysymyksen parissa koko olemassaolonsa ajan. Persuille on perin vaikeaa näyttää samaan aikaan suvaitsevalta ja köyhien asiaa ajavalta puolueelta ja todellisuudessa olla samalla patavanhoillinen äärioikeistolainen populistiporukka. Persuihin on pesiytynyt melkoinen joukko kaikenkarvaisia realismista irtautuneita änkyröitä. Tuon sekalaisen seurakunnan keskellä sitten Soini yrittää näyttää edes jotenkin varteenotettavalta puoluejohtajalta. Nyt tuon ristiriidan hedelmänä on syntymässä uusi puolue, ”Muutos 2011”. Tuon puolueen ydinajatus lienee silkka rasismi, kaikenlaisten ulkomaanpellejen maahantulon vastustaminen. Tuota yksisilmäisyyttä sitten yritetään naamioida höpisemällä suoran demokratian lisäämisestä ja kaikenlaisella muulla kauniilla sanahelinällä. Nuo tosiperussuomalaiset lähtevät aatoksissaan kaiketi siitä, että kun maassamme ei ole yhtään rättipäätä, mutakuonoa, svedupelleä, kinkkiä tai ryssää, niin valtion talous on kunnossa, lama voitettu, kaikilla on töitä ja isänmaamme asiat ovat kunnossa. Voi jospa asiat olisivatkin noin yksinkertaisesti ratkaistavissa. Silloinhan meillä ei olisi hätäpäivää, koska epä-älyllisyydestään tunnettu hallituksemmekin sen olisi varmasti tajunnut.
”Isi meni duuniin, pani jutkun uuniin”-periaatetta koitettiin aikanaan EU-alueella soveltaa tunnetuin tuloksin. Tuo historiallinen yritys näyttänee edelleenkin innoittavan joitakin.
Ja sitten ennustus. Koska valtaosa suomalaisista suhtautuu vierasmaalaisiin varsin negatiivisesti, niin lienee todennäköistä, että tuo aitosoinilainen puolue tulee menestymään. Onneksi se menestys tulee olemaan pääasiallisesti poissa Perussuomalaisilta, ja osittain myös muilta porvaripuolueilta. Se onkin ainoa positiivinen asia tuota helppoheikkijoukkuetta arvioitaessa.

Piraatit

Uusia puolueita ilmaantuu aina silloin tällöin. Uusimpana tulokkaana on puoluerekisteriin merkitty Piraattipuolue, jonka johtoajatus on omien sanojensa mukaan ”kansalaisoikeuksien turvaaminen ja kulttuurin ja tiedon vapauden lisääminen osana suurta piraattiliikettä, jonka johdosta piraattipuolueita on jo yli kolmessakymmenessä maassa”. Tyhjää höpinää hienosti muotoiltuna. Lyhyesti kerrottuna tuo puolue vastustaa kaikenlaisia rajoitteita etenkin internetin suhteen, koskien mm. tekijänoikeuksia, lääke- ja ohjelmistopatentteja, kopiosuojaa ja nettisivujen ylläpitäjien vastuuta. Tämä kaikki naamioidaan kauniisti kulttuurin edistämisen kaapuun ja valvontayhteiskunnan vastustamiseen. Siinäkö kaikki? Koko puolueen ajatus? Joistain asioista tuon ryhmän kanssa olen samaa mieltä, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä tuo puolue on vaikkapa työllisyyden hoidosta, sosiaaliturvasta, tasa-arvosta, eläkkeistä tai terveydenhoidosta. Noista asioista he eivät ole maininneet mitään, ja luulenpa, että nuo asiat ovat oikeasti kaikille tärkeämpiä kuin esim. vapaa musiikin imurointi netistä.
Eduskuntaan päästessään puolueet joutuvat ottamaan kantaa mitä moninaisimpiin asioihin. Jos ei ole kuin yhdestä asiasta mielipiteitä, niin on rankkaa äänestäjien pettämistä, eduskuntaan tai mihinkään muihinkaan, päättäjäpaikoille pyrkiminen. Äänestäjät voivat silloin vain toivoa parasta ja pelätä pahinta. Piraattipuolueen ”ideologiaan” liittyviä asioita eduskunta oikeasti käsittelee melkoisen vähän. Ne muut asiat ovat sitä arkista aherrusta ja liittyvät ihan oikeaan elämään. Sitä oikeaa elämää kannattaisi kyllä välillä miettiä äänestäjienkin.
Ja sitten ennuste. Luulenpa että tuo Piraattipuolue tulee menestymään. Suomessa on niin paljon vain yhtä asiaa tuijottavia ihmisiä, että he saavat eduskuntavaaleissa mahdollisesti jopa useamman edustajan läpi. Ajatteluskaala ei tänä päivänä monenkaan kohdalla ulotu pieniä yksityiskohtia pidemmälle, saati että mieleen juolahtaisi muukin kuin oma napa ja nautinto. Vertailuna tulee vastustamattomasti mieleen vihreät. Vihreätkin aikanaan aloittivat yhden asian liikkeenä kahdella kansanedustajalla ja nyt istuvat hallituksessa. Vihreiden alkuperäisistä ajatuksista ei tosin ole enää juuri mitään jäljellä, vaan heistä on tullut valtapuolue Kokoomuksen kupeessa. Noin käynee todennäköisesti piraateillekin, jos eivät sitä ennen kuole omaan naurettavuuteensa.

Ei BB-taloon

Voi olla, että tämä ei monia kiinnosta näinä aikoina, jolloin BB-talossa eletään hektisiä hetkiä. Siitä huolimatta toivon, että edes jotkut heräisivät näkemään maamme vanhustenhoidon todellisuuden. Nythän asiasta on faktaa, kun eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi kesäkuussa selvitystä vanhusten hoidosta. Tosin faktaa kyllä oli ennenkin tiedossa niille, jotka sitä oma-aloitteisesti halusivat tietoonsa.. En ole lukenut selvitystä, mutta lehtitietojen mukaan selvitys kertoo karmaisevia asioita vanhusten arjesta. Vanhusten sijaan puhuisin kyllä mieluummin isistämme ja äideistämme, mutta se nyt lienee lähinnä nyansoaalinen pikkuseikka. Selvitys kertoo, että vanhuksia sidotaan sänkyihin ja suljetaan lukkojen taakse. He eivät pääse vessaan, kärsivät ruoan puutteesta ja saavat liikaa lääkkeitä. Karkaileva vanhus lukitaan huoneeseen ja levottomampi rauhoitetaan lääkkeillä. Jopa hyväkuntoisilla vanhuksilla vaippojen käyttö on yleistä. Vanhukset pääsevät ulkoilemaan vain harvoin henkilökunnan vähäisyyden vuoksi. Myös ruokahuollossa on ilmennyt ongelmia. Vanhuksilla on todettu jopa aliravitsemusta. Hygienia on kehnolla tolalla. Selvityksessä kerrotaan, että jopa puolitoista viikkoa voi vierähtää pääsemättä suihkuun, kun kukaan ei kerkiä auttamaan. Lienee mukavaa olla paskainen, jos on paskafetisti. Tai sitten kusivaipoissa, jos vaipoista nauttii..
Epäilen, että ei kovin moni.
Tuollaisten faktojen lukeminen pistää vihaksi noita lähinnä taskulaskimella ajattelevia päättäjiä kohtaan.
Selvitys ei jätä tulkinnanvaraa siitä, että suurin syy tuohon kaikkeen kurjuuteen ja epäinhimillisyyteen johtuu aivan liian vähäisestä henkilökunnasta. Sama pätee niin laitoshoidossa kuin kotona asuvienkin hoidossa ja palveluissa.
Meillä täällä Valkeakoskella tilanne ei ole järin paljoa parempi. Juuri tuli julkisuuteen työsuojeluvaltuutetun selvitys tilanteesta, ja se on myöskin aika yksiselitteisen karua luettavaa. Väkeä on aivan liian vähän ja sekin palaa loppuun tätä menoa. Hoito on sen mukaista. Pelottaa ajatus siitä, että esimerkiksi kotihoidossa työntekijät eivät kohta enää jaksa puurtaa yli-inhimillisissä oloissa, sairaslomat lisääntyvät jo nyt korkeista luvuista, ja sen seurauksena vanhukset jäävät heitteille kun ei yksinkertaisesti ole hoitajia. Siitä seuraa terveyskeskuksen ja sairaalan vielä paheneva ylikuormitus ja entuudestaan kasvava jono vanhainkoteihin. Kuka vastaa silloin tilanteesta? Veikkaan, että ”säästäjät” ja ”kokonaisvastuun kantajat” silloin vaikenevat. Silloin myös sitä rahaa tarvitaan todella paljon enemmän. En ”hirttäisi” virkamiehiä, vaan päättäjät. Päättäjät jakavat rahaa ja resursseja. Erityisen tragikoomista on, että kaikkien puolueiden puheissa korostetaan vanhusten kotona hoitamisen tärkeyttä, mutta kun pitäisi osoittaa sinne resursseja, niin silloin siihen ei olekaan varaa. Itselläni, eikä muillakaan vasureilla, ei ole syytä häpeään. Me olemme tehneet esityksiä ja äänestäneet vanhustenhoidon resurssien lisäämisen puolesta. Voima ei ole riittänyt, kiitos äänestäjien.
Pakko joskus kehua porvareitakin. Ministeri Risikko haluaa vanhustenhoidon suositukset korvattaviksi lailla. Se on hyvä juttu ja sitä taatusti vasurit kannattavat. Toivon onnea ja menestystä Risikolle tuossa pyrkimyksessä, vaikka en uskokaan sen läpimenoon porvarihallituksessa. Uskoneeko ministeri itsekään? Kyseessä lieneekin lähinnä ministerin hädässä lausuttu hurskas toive. Pitää muistaa, että rikkaat saavat aina hyvää palvelua rahalla, ja miksi ihmeessä silloin taskulaskinhallituksemme tekisi jotain positiivista muille kuin hyvätuloisille tukijoilleen. Ja kuten alussa totesin, niin moniahan ei kiinnosta muu kuin BB-talon paljastelut…tai sitten tuleva Talent-tähti. Paljonko silloin painavat isämme ja äitimme?
Niin tyhmältä kuin se kuulostaakin, niin sanon silti, että toivottavasti en tule koskaan vanhaksi. Ennemmin mukava ja vaikka lyhyempikin elämä, kuin pitkä ja tylsä elämä vihanneksena ”hoidossa” jossain laitoksessa. En halua BB-taloon.
En edes vanhuksena.

Ostovoimaa

Laman loppumisesta ja uudesta noususta on vielä ennenaikaista ilakoida, vaikka joitain sensuuntaisia merkkejä jotkut ovat näkevinäänkin. Epäilen vahvasti, kuten SAK:n ekonomistitkin, että työttömyys vain pahenee nykyisestä vielä jonkin aikaa. On siis aivan ennenaikaista puhua uuden nousun alusta. Sitä uutta nousua ei tule itsestään, markkinauskovaisten liturgiasta huolimatta, ilman toimia sen edistämiseksi. Suomen valtiovallan tahdotonta käsien levittelyä ei mitenkään voida väittää erityisen tehokkaiksi uuden nousun moottoreiksi.
Ettei nyt voitaisi syyttää tätä kirjoitusta vain vasurin vuodatukseksi pahan porvarihallituksen synneistä, niin kerronpa tässä nyt sitten amerikkalaisen arvovaltaisen tutkimuslaitoksen (NBER, National Bureau of Economic Research) näkemyksistä.
Lyhyesti sanottuna tuon laitoksen mukaan pörssi ei kuvaa koko taloutta, eikä taantuma ole ohi niin kauan kuin esimerkiksi työllisyys ja kansalaisten reaalitulot supistuvat. Juuri noistahan maamme hallitus ei piittaa tippaakaan.
Näinhän se meni viime lamankin aikaan. Vaikka bkt-kehitys oli hyvä ja pörssikurssit nousivat, niin työllisyydessä ja tavallisten ihmisten toimeentulossa lama jatkui vielä pitkään. Työllisyys ei vielä nykyisenkään laman alla ollut sillä tasolla kuin se oli ennen 90-luvun lamaa, eikä köyhyys ole mihinkään kadonnut. Rikkaat ovat kyllä rikastuneet.
Näyttää siltä, ettei juuri mitään olla opittu edellisestä lamasta. Todellisen nousun aikaansaamiseksi hallituksen tulisi pitää huolta kansalaisten ostovoimasta ja oikeasti huolehtia työllisyydestä. Jokainen pienituloisen saama lisäeuro menee välttämättömään kulutukseen ja siten jouduttaa uutta nousua. Talouden moottori vaatii bensaa. Kauniiden puheiden sijaan tarvitaan tekoja. Niitä tekoja lienee turha Vanhaselta, Kataiselta ja Sinnemäeltä odottaa. Ikävää, mutta totta.
Vaihtoehto on. Suosittelen luettavaksi Vasemmistoliiton ajatuksia valtion budjetista sivuilta: www.vasemmisto.fi/

Toivoa on taas

Eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa Leppälän koulun remontointihanke oli esillä puheenjohtajan käytettyä otto-oikeuttaan kasvatus- ja opetuslautakunnan aiemmin tekemään surkeaan päätökseen. Hallitus kumosi lautakunnan päätöksen ja saattoi Leppälän koulun remontointihankkeen taas liikkeelle. Lisäksi päätettiin antaa konserniohje Sointulan Keskus Oy:n hallituksessa ja yhtiökokousedustajina toimiville edustajille edistää Sointulan keskuksen nykyisten koulu- ja päiväkotitilojen saneerauksen toteuttamista.
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen numeroin 6 – 3. Päätöstä vastusti Kokoomus, taas kerran. Kokoomus on hallituksessa ja lautakunnassa kaikin tavoin koittanut jarruttaa ja hankaloittaa Leppälän koulun remonttihanketta. Tuolla arvottomalla pelillään Kokoomus on saanut aikaan monta hankalaa tilannetta lapsille, lasten vanhemmille, koulutoimelle kokonaisuudessaan ja väittäisinpä, että samalla on kaupunkimme maine mansikkapaikkana ryvettynyt.
Onneksi selkeä enemmistö hallituksessa ajattelee myös sydämellään eikä pelkästään taskulaskimella.
Lapsillamme on taas toivoa Toivo-puolue Kokoomuksesta huolimatta.