Tavasesta irti

Eilinen kaupunginvaltuusto käsitteli Tavase-tekopohjavesihanketta jatkaen samalla linjalla kuin hallitus jo viikkoa aiemmin. Valtuusto päätti selkein numeroin, 32-11, irtautua Tavase-hankkeesta hallituksen esityksen mukaisesti. Ennen tuota päätöstä äänestettiin demareiden esityksestä jättää asia pöydälle. Demareiden esitys kaatui numeroin 33-10.
Vasurivaltuutetuilla on aina ollut vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaisesti ja onneksi nyt kaikilla muillakin ryhmillä oli samat vapaudet; edes demarit eivät tehneet ryhmäpäätöstä.
Puhetta asiasta piisasi, kuten odottaa saattoikin. Keskustelu oli hetkittäin melko värikästä ja Tavasen puolustajien taholta pelotteluun ja kauhukuvien maalailuun vivahtavaa. Aika selkeästi oli nähtävissä demareiden suuri harmistus tappiosta, joka sitten ilmeni esimerkiksi siinä, että valtuuston kokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa demarit esittivät, että Tavase-päätöstä ei panna toimeen. Hallitus kuitenkin päätti numeroin 6-3 olla alistumatta demareiden kiukutteluun ja panna toimeen valtuuston päätöksen.
Ei liene vaikea veikata, että keskustelu Tavasesta edelleen jatkuu valtuuston viisaasta päätöksestä huolimatta.

Hyvä tulos

Eilen kaupunginhallitus käsitteli Tavase-hanketta. Kaupunginjohtajan pohjaehdotus oli, että tekopohjavesihanketta jatketaan yleissuunnitelman mukaisesti ja että kaupunki merkitsee Tavasen osakkeita reilun 600 000 euron edestä. Kokoomuksen Tyvi teki hyvin perustellun vastaehdotuksen, jossa esitettiin, että Valkeakoski irtautuu Tavase-hankkeesta vuoden 2012 aikana. Pauli Kiuru ja minä kannatimme tuota ehdotusta ja äänestyksessä Tyvin ehdotus voitti äänin 6-3. Pohjaehdotuksen puolesta äänestivät ainoastaan kolme demaria.

Ensi maanantaina valtuusto saa käsiteltäväkseen saman asian ja veikkaanpa, että sielläkään Tavase-hanke ei saa valtuuston enemmistöä taakseen.

Tämä oli hyvä päätös.

Toinen eilisessä kokouksessa ilmi tullut mukava asia on se, että Valkeakosken väkiluku on nyt 21001, eli kasvu jatkuu ja 21 000 raja on ylitetty.

Puolitotuus

”Se mikä ei tapa, vahvistaa” on vanha sanonta ja pitänee osin paikkansa. Tuo viisaus on kuitenkin vain puoliviisaus, koska se ei kerro koko totuutta. Onhan selvää, että kuolon ja vahvistumisen väliin kuuluu kärsimys ja siitä kärsimyksestä en pidä. Tämä nyt vain juolahti mieleen tässä kun katala flunssa on piinannut rakasta kehoani jo toista viikkoa, eikä se todellakaan ole kivaa. Kuolemaksi se ei ole, mutta toivottavasti se sitten todellakin vahvistaa. Epäilen kyllä sitäkin. Fak.

Uutta puuhaa

Vuosi menee nopsaan, ainakin jälkikäteen ajatellen. Eikähän vuosi ole kuin 365 ja neljäsosa päivää.

Ei siis juuri mitään, paitsi silloin kun odottaa bussia, jolloin minuuttikin on pitkä aika.

Lokakuun lopussa loppui työni kirjaston väliaikaisena talkkarina ja sen jälkeen olin taas työttömänä aktiivisena työnhakijana. Nyt olen taas töissä ollut jo viikon, joten työttömyyteni jäi tällä kertaa melko lyhyeksi.

Tuo reilun kuukauden työttömyysajanjakso ei tuntunut ollenkaan pahalta, koska kaipasin jo oikeasti lomaa, koska lomaa ei käytännössä minulla ollut koko vuoden kestäneen määräaikaisen työsuhteeni aikana. Se mitä vapaata töistä vietin, meni keväällä eduskuntavaalien tiimellyksessä, jolloin ei taatusti kerinnyt lepäämään. Nyt tuo reilu kuukausi tuli tarpeeseen ja kaiketi nyt olen virtaa täynnä ja valmiina uusiin haasteisiin, kaiketi.

Nyt olen ollut töissä viikon verran Tampereella Hämeen Pioneerien toiminnanohjaajana.

Teen siis järjestötyötä vassarijärjestöperheessä, jota työtä olen ikäni tehnyt tähän asti ilman palkkaa. Tosin kyllä se on aivan eri asia tehdä pinskuhommia, joista en edes ihan hirveästi tiedä, kuin jo entuudestaan tuttua puuhastelua aikuisten kanssa. Tiedä sitten kumpi on helpompaa.

Aika lailla on opittavaa edessä, lievästi sanottuna. Toivottavasti verenpainelääkkeiden vahvuus piisaa. Luotan kuitenkin porukkaan, jolta saan apua tarvittaessa. Luotan myös siihen, että olen vielä keski-ikäisenäkin kykenevä oppimaan uusia asioita. Miksi en olisi? Näillä jatketaan.

Budjetista päätetty

Melko joutuisasti sujui tällä kertaa kaupunginvaltuuston talousarviokokous, vajaa viisi tuntia. Olihan sitä toki siinäkin istumista kylliksi, mutta joskus olemme istuneet paljon kauemminkin. Jostain syystä valtuutetut eivät nyt tuntuneet olleen erityisen puheliaalla tuulella.

Talousarvio on suurimmalta osaltaan hyvä. Siinä lisätään panostuksia oikeisiin kohteisiin, kuten sosiaali- ja terveystoimeen, koulutoimeen ja päivähoitoon. Lisää tulee mm. kaksi kodinhoitajaa lapsiperheitä varten.

Talousarvio päätyy reilut kaksi miljoonaa miinukselle. Se ei tietenkään ole hyvä, mutta ei mikään katastrofikaan, koska takana on monta positiivista vuotta. Tavaksi se ei kuitenkaan saa tulla. Olisimme voineet olla valmiita pieneen veronkorotukseen, mutta emme Reijo Heinosen esittämään 20 prosenttiin.

Vasemmistoliitto oli siis melko tyytyväinen esitykseen ja niinpä teimmekin vain muutaman muutosesityksen. Esitimme poistettavaksi konsernihallinnon palveluiden ostosta 75 00 euroa. Vaikka sitä ei esityksessä lukenutkaan tuo summa lisättiin aiemmin hallituksen kokouksessa markkinointiin, josta puolestaan on tarkoitus maksaa Hakan kanssa tehtävä ns. markkinointisopimus. Mielestämme kyseessä oli puhdas tuki Hakalle piilotettuna markkinointisopimuksen kaapuun. Hävisimme äänestyksen numeroin 35-8.

Esitimme sosiaali- ja perhepalveluihin palkattavaksi kehitysvammaisten asumisen ohjaajan, jota ehdottomasti tarvittaisiin vammaisten joutuessa ensi vuonna muuttamaan pois Palmurinteestä. Hävisimme äänestyksen numeroin 35-8.

Esitimme palkattavaksi 4 kodinhoitajaa hoitamaan kasvavaa vanhusväestöä. Esityksemme hävisi äänestyksen numeroin 34-9.

Esitimme tekstimuutosta, jossa tutkittaisiin mahdollisuus tuottaa työterveyspalvelut omana työnä. Hävisimme äänestyksen numeroin 37-6.

Esitimme tekstimuutosta kohtaan yhdyskuntatekniikka sen mukaisesti mitä lautakunta oli yksimielisesti esittänyt. Hävisimme äänestyksen numeroin 31-11 yhden äänestäessä tyhjää.

Ja vielä lopuksi esitimme, että Valkeakosken asunnot Oy nopeuttaisi velkojen maksua kaupungille 20 000 euroa vuodessa 200 000 euron sijasta. Hävisimme äänestyksen numeroin 38-5.

Muista ryhmistä Kristillisdemokraatit esittivät Valkeakoski-lisän käyttöönottoa ja sitä varten 300 000 euron määrärahalisäystä. Tuo esitys kaatui numeroin 40-2 yhden äänestäessä tyhjää. Vasemmistoliiton valtuutetut eivät kannattaneet Kristillisdemokraattien esitystä.

Kokoomuksen esitys maininnasta kaupunkistrategian tuloskortissa, että jono vanhainkotiin tai tehostetun palvelun yksikköön saa olla enintään neljä kuukautta hyväksyttiin yksimielisesti. Demareiden Pullan ehdotus, että vaikeavammaisten kuljetuspalvelu koskisi myös Tamperetta voitti äänestyksen numeroin 2-41. Vasemmistoliiton valtuutetut olivat Pullan esityksen kannalla.

Noilla päätöksillä mennään ensi vuosi.

Verovääristymä

Lehdissä julkaistuista verotiedoista oli taas varsin selvästi nähtävissä miten kepeällä verotuksella suurituloiset Suomessa pääsevät. Pirkanmaalla sadasta suurituloisimmasta kahdella kolmasosalla veroprosentti oli alle 30 pienimmän prosentin ollessa 26,6. Tulot olivat pienimmilläänkin vajaat puoli miljoonaa ja suurimmillaan lähes kahdeksan miljoonaa. Yli miljoonan ansioihin ylsi 31 henkilöä.

Suurituloisten kepeä verotus selittyy sillä, että heidän tulonsa muodostuvat suurelta osin aliverotetuista pääomatuloista. Ne joiden tuloista merkittävä osa muodostui ansiotuloista maksoivatkin sitten jo kohtuullisemmin veroa, mutta ei heidänkään osalta voida puhua ainakaan mistään himoverottamisesta. Vertailun vuoksi, eräs koskilainen paperimies tienasi vajaat 38 000 euroa ja siitä summasta hän maksoi veroa reilut 29 %, eli veroprosentti oli samaa suuruusluokkaa kuin noilla miljoonatuloisilla.

Suomessa verorasitus on vääristynyt. Pieni- ja keskituloiset kantavat suhteellisesti raskaimman taakan. Tuohon vääristymään on tulossa pieni korjaus pääomatulojen verotuksen jonkin verran kiristyessä ensi vuonna. Korjaus on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Oikeudenmukaisinta olisi verottaa pääoma- ja palkkatuloja samoilla periaatteilla. Vapaamatkustajien hyysäämiseen meillä ei ole varaa.

Kallis Tavase

Nyt sitten viimeinkin tuli jonkinlainen päivitetty arvio Tavasen, Tampereen-Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeen, kustannuksista. Tavasen antama virallinen arvio on 57,2 miljoonaa euroa, josta Valkeakosken osuus olisi 8,9 miljoonaa. En tiedä onko tuohon arvioon laskettu mukaan kaikki kustannukset, vai onko se perinteiseen tapaan kaunisteltu versio, jolla saadaan päättäjät helpommin myötämielisiksi asialle ja myöhemmin sitten esitellään suuriakin lisälaskuja. Onko mukana esimerkiksi korkomenot, esikäsittelylaitoksen kustannukset, jälkikäsittelylaitoksen kustannukset, siirtoputkien kustannukset ja mahdolliset korvaukset maanomistajille? Jos ei, niin summa nousee tuosta ilmoitetusta huomattavasti.

Tuollaisen nyt ilmoitetun summan satsaamisella saisimme huomattavasti korkeammat vesimaksut ilman että veden laatu parantuisi mitenkään. Mitään takeita ei ole Tavase-hankkeen tuomasta paremmasta vedestä osoitettu.

Valkeakoski peruskorjaisi nykyisen vesilaitoksen uusinta tekniikkaa käyttäväksi laitokseksi huomattavasti halvemmalla, jolloin myös vedenkuluttajien maksut jäisivät lähes nykyiselle tasolle, ja mikä tärkeintä, tietäisimme takuuvarmasti, että saamme hyvää vettä tunnetulla ja tutkitulla tekniikalla. Unohdetaan Tavase-hanke. Meillä ei ole varaa leikkiä sen tuomien hinta- ja vedenlaaturiskien kanssa.

Vuosi työtä takana

Einsteinin mukaan aika on suhteellinen käsite. Näin normaalilla kaupunkilaisjärjellä asiaa tuumaillen hän on oikeassa. Kyllä vuosi kuluu vauhdilla, ainakin näin jälkeenpäin ajatellen. Vuosi sitten olin innoissani kun oli tiedossa töitä vuodeksi ja nyt sitten se on ohi, vaikka vasta aloitin.

Tuo työrupeama kirjaston talonmies-vahtimestarina oli todella mukava. Homma oli vaihtelevaa, monipuolista, melko itsenäistä ja työkaverit mukavia. Paljon uusia asioita tuli opittua. Sain kokemusta tuollaisestakin työstä ja toivottavasti siitä on myös vastaisuudessa jotain hyötyä. Suuri kiitos tästä mahdollisuudesta hyvään vuoteen erityisesti Timolle ja muillekin asiaan vaikuttaneille.

Nyt suunnistetaan kohti uusia haasteita todennäköisesti ensi vuoden alusta, toivottavasti. Siitä kerron myöhemmin lisää sitten kun se on ajankohtaista ja varmaa. Sitä ennen tässä lienee luppoaikaa keskittyä akkujen lataamiseen ja esimerkiksi politikointiin.

En viitsi edes vitsinä kirjoittaa, että kun kohta menen työkkäriin ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, niin sieltä heti tarjotaan työpaikkaa. Sellaisia ei ole, ainakaan meikäläiselle kouluja käymättömälle yli viisikymppiselle ay-aktiiville ja vasuripoliitikolle. Nuo ”meriitit” eivät toimi kovin hyvinä suosituksina useimmille työnantajille. Tulisi jo se työvoimapula, josta jotkut ovat niin kovin huolissaan.

Putjettikokous

Kaupunginhallitus vietti kaksi päivää Petäyksessä pohtien kaupungin ensi vuoden talousarviota. Syntyihän se, ja vieläpä olosuhteisiin nähden ihan kohtuullinen. Pienellä viilauksella siitä saa kyllä sellaisen, jonka kanssa voi elää suuremmitta murheitta. Sitä viilausta on sitten valtuuston mahdollisuus marraskuussa tehdä.

Miinukselle mennään ensi vuonna, mutta haluja ei ollut veroprosentin nostoonkaan. Itselleni olisi veroprosentin nosto kyllä käynyt, mutta tämäkin ratkaisu sopi, koska ei ole mikään katastrofi tehdä miinusmerkkinenkään tulos monen positiivisen vuoden jälkeen. Kunnallisveroa tullaan todennäköisesti korottamaan vuonna 2013.

Aika monta henkilöä palkataan lisää; mm. kaksi henkilöä lapsiperheiden kotihoitoon, pari lääkäriä, välinehuoltaja ja koulun sosiaalityöntekijä. Noihin ja muutamiin muihin henkilöstölisäyksiin olen tyytyväinen. Oikeaan suuntaan edettiin. Olisin kaivannut lisää henkilöstöä kotihoitoon vanhuksia hoitamaan ja esitinkin neljän hoitajan palkkaamista, mutta esitystäni ei kukaan kannattanut. Ei näyttänyt paljoa painavan hoitajien vetoomus nimilistoineen. Sympatiaa kylläkin löytyi, mutta sillä ei tehdä töitä. Esitin myös vammaisten asumisen ohjaajan palkkaamista, mutta sekin esitys raukesi kannattamattomana. Lisäksi esitin erityisluokanopettajan viran perustamista, mutta sitäkään esitystä ei kukaan kannattanut. Noihin palataan vielä valtuuston kokouksessa marraskuussa.

Pois pillit ja pallot

Ei ole mikään ihme, että kansalaiset Suomessa ja muuallakin Euroopassa suhtautuvat varsin kriittisesti Euroopan Unionin aikaansaannoksiin, sen tekoset kun ovat useimmiten melko tragikoomisia. Muiden ei tarvitse yrittää tehdä EU:a naurettavaksi, EU tekee sen itse.

Lehtiuutisten mukaan uusi leluturvallisuusasetus kieltää alle 8-vuotiaita lapsia puhaltamasta ilmapalloja ilman aikuisen valvontaa. Alle 14-vuotiailta on kielletty suositut puhallettaessa ääntä pitävät ja pitkiksi oikenevat vappupillit. Ikärajat on mainittava ilmapallo- ja vappupillipaketeissa. Kieltoja perustellaan tukehtumisvaaralla, sillä voihan olla, että lapset sattuvat imaisemaan pallon tai pillin keuhkoihinsa niitä puhallellessaan.

Ongelman hoitoa ei kuitenkaan pitäisi jättää tuolla tavalla puolitiehen, vaan EU:n pitäisi velvoittaa jäsenmaat pestaamaan pallo- ja pillipoliiseja valvomaan asetuksen noudattamista ja raportoimaan toimistaan puolivuosittain Brysseliin ylipillipallotarkastajalle. EU-byrokraatit eivät varmastikaan ole huomioineet sitäkään seikkaa, että esim. rusinoita ei missään tapauksessa tulisi antaa lasten käsiin; nekin kun saattavat joutua viattomien pilttien keuhkoihin. Sama vaara piilee Lego-palikoissa, pyyhekumeissa, riisimuroissa ja kaikissa muissakin 10 litran ämpäriä pienemmissä esineissä. Näitä piileviä vaaratekijöitä on ehdottomasti ja pikaisesti alettava selvittämään. Pitäähän EU:n virkamiesarmeijan jotain tehdä palkkansa eteen.

Tasaveroja

On kaksi vaihtoehtoa. Joko ministerimme eivät ymmärrä mikä on tasavero ja mikä ei, tai sitten he tarkoituksella antavat harhaanjohtavia lausuntoja. Ministeri Urpilainen väittää kirkkain silmin, että makeis-, tupakka-, alkoholi- ja polttoaineverot eivät ole tasaveroja, vaan haitta- ja ympäristöveroja. Samaa väitettä on ministeri Arhinmäki toistellut. Noilla väitteillä on varsin vähän yhteneväisyyksiä totuuden kanssa. Nuo verot ovat tasaveroja, niissä ei ole progressiota. Niitä maksaa jokainen saman prosentin mukaisesti tuloista riippumatta. Toki ne samalla toimivat terveellisempiä elintapoja edistävästi ja saattavat vähentää terveyshaittoja.

Makeis-, tupakka- ja alkoholiverojen korotusta en pidäkään huonona asiana, koska niiden käyttö ei ole kenellekään välttämätöntä. Niiden käyttöä voi vähentää tai lopettaa kokonaan, ja siten myös verotkin välttää. Sen sijaan polttoaineveron korotus tuntuu meidän kaikkien kukkarossa, tahdoimme tai emme. Vain aniharva asuu niin lähellä työpaikkaa ja palveluita etteikö jollain tapaa joutuisi kulkemaan, joko omalla ajoneuvolla tai julkisilla kulkuvälineillä. Suuntaus on pikemminkin päinvastoin. Liikkuminen, hienosti sanottuna pendelöinti, lisääntyy koko ajan. Polttoaineveron korotus tekee tuon välttämättömän liikkumisen entistä kalliimmaksi, tuloista riippumatta. Samoin kaikki tavarat ja palvelut tulevat jonkin verran kallistumaan kasvavien kuljetuskustannusten vuoksi.

Tuollainen uusien nimitysten antaminen asioille, tässä tapauksessa veroille, on kansalaisten älyä aliarvioivaa. Se tuntuu jotenkin epätoivoiselta yritykseltä saada musta muuttumaan valkoiseksi sanojen voimalla. Sellaista on oppinut kuulemaan lähinnä porvareiden suusta ja siksi tuntuu pahalta, että myös vasemmistoministerit ovat omaksuneet saman halpahintaisen käytännön.

Järkeä vai ei?

En ole talousoppinut, ja ehkä siksi minun onkin vaikea muodostaa oikeaa käsitystä euromaiden kesken Kreikka-vakuuksista saavutetusta sopimuksesta. Jotenkin kuitenkin tuntuu normaalilla kaupunkilaisjärjellä ajatellen, että suuret maat veivät taas Suomea kuin pässiä narussa. Suomi saa toki haluamansa vakuudet, mutta hinta taitaa muodostua sellaiseksi, että takuiden ottamista kannattaa harkita tarkoin. Jotain saavutetusta sopimuksesta kertonee sekin, että muut maat eivät ole takuita ottamassa. Ovatko nuo muut maat viisaampia, vai päinvastoin? Takuiden ehtona on, että Suomi maksaa osuutensa pysyvään vakausmekanismiin heti kerralla vuonna 2013 muiden maksaessa osuutensa erissä viiden vuoden aikana. Maksettava summa toki on sama maksoi sen kerralla tai erissä, mutta kyseessä on kuitenkin melkoisen suuri summa, 1400 miljoonaa. Se raha tarvittaisiin kipeästi täällä leikkaavassa, supistavassa ja säästävässä Suomessakin. Ehtoihin kuuluu myös se, että korkotuottoja kriisirahastosta Suomi saisi muita maita vähemmän. Ja jotta ei näyttäisi liian hyvältä, niin Kreikan mennessä vararikkoon Suomi saisi vakuutensa myöhäisimmillään 30 vuoden kuluttua. Vertailun vuoksi; asuntovelallinen joutuessaan maksukyvyttömäksi pankki ottaa vakuutensa heti haltuun. Jotenkin tuntuu siltä, että tämä takaussopimus ei vastaa asetettuja tavoitteita. Onko tässä järkeä vai ei?

Vaietut protestit

Media Suomessa on ollut aika hiljaa New Yorkin Wall Streetiltä alkaneesta protestiliikkeestä, joka nyt on levinnyt jo moniin muihinkin kaupunkeihin Yhdysvalloissa. Protestoijat vastustavat pankkien valtaa ja ahneutta, jonka maksajiksi tavalliset kansalaiset ovat joutuneet. Tyytymättömyys on aitoa, spontaania ja sille löytyy vahvat perusteet. Päättäjien ei tule tanssia markkinavoimien pillin mukaan, vaan kansalaisten etujen tulee mennä kasinopelureiden etujen edelle. Protestiliikkeellä ei ole varsinaisia johtajia ja esikuvana pidetään monissa arabimaissa tapahtuneita kansannousuja. Samanlaiseen liikehdintään olisi aihetta rapakon tälläkin puolella. Porvarilliselle valtalehdistölle tällainen liikehdintä ei tietenkään ole mieluista ja siksi kai siitä on lähes kokonaan vaiettu.

Joskus hyvääkin

Kerrankin EU:n suunnalta tulee jotain positiivista. Koska hyvät uutiset Brysselistä ovat varsin harvinaista herkkua, niin tuntuu se erityisen sykähdyttävältä silloin kun sellaisen kuulee. EU-komissio esittää rahoitusmarkkinoiden varainsiirtoveron ottamista käyttöön. Toivottavasti esitys myös toteutuu. Vuoden 2008 jälkeen EU-maat ovat antaneet apua tai myöntäneet takauksia finanssipiireille noin 4600 euron verran. Nyt esitetyn veron olisi tarkoitus toteutuessaan tuottaa 30-50 miljardia vuosittain vuoden 2014 jälkeen, jolloin sen olisi tarkoitus astua voimaan. On vähintäänkin kohtuullista, että edes tuolla summalla finanssipiirit joutuisivat maksamaan keinottelulla saamastaan hyödystä. Tuo vero saattaa myös hivenen hillitä vastuutonta riskien ottoa ja pörssipeliä, jonka seurauksista koko maailma saa kärsiä. Varainsiirtovero pitäisi tietenkin saada koskemaan koko maailmaa, mutta jostain on kuitenkin alettava ja EU voi hyvin toimia edelläkävijänä.

Kaivannon sairaala säilyy

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti tänään, että Kaivannon sairaalaa ei lakkauteta. Asiasta äänestettiin ja tulos oli varsin selvä, äänin 249 – 172 sairaalaa ei lakkauteta. Tämä on todella hyvä asia niin hoidettavien kuin kuntienkin kannalta. Lakkauttamisesitykselle ei ollut hoidollisia, eikä myöskään taloudellisia perusteita, ainakaan uskottavia.

Sairaanhoitopiirin hallitus esitti Kaivannon sairaalan lakkautusta vuoden 2013 alusta. Hallituskaan ei lakkautusesityksessään ollut yksimielinen, vaan esitys syntyi sielläkin äänestäen.

Kaivannon sairaalan lakkautusta on yritetty aiemminkin ja veikkaanpa, että tämäkään ei jää viimeiseksi yritykseksi. Ilmeisesti joillekin tahoille tästä on tullut vaikeanlaatuinen päähänpinttymä ja siksi lakkautusesityksiä tulemme näkemään vastaisuudessakin niin monta kertaa kunnes keskittämisuskoiset likvidaattorit saavat mieleisensä tuloksen.

11.9.

Tänään tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä kun terroristit iskivät USA:ssa wtc-torneihin. Tuosta hetkestä saakka amerikkalaiset ovat olleet kauhuissaan ja järkyttyneitä mokomasta tapahtumasta ymmärtämättä asettaa sitä oikeisiin mittasuhteisiin. Aiheesta on tehty lukematon määrä dokumentteja, kirjoituksia, ym. Aika moni on saanut leipänsä aiheesta. Jos tuo isku olisi tapahtunut missä muualla maailmassa hyvänsä, niin ei se olisi aikaansaanut läheskään näin suurta mediamyllytystä. Vastaavanlaisia terroritekojahan on tapahtunut ympäri maailmaa, ja usein myös USA:n itse tekemänä, tai ainakin myötävaikutuksella ja hiljaisella hyväksynnällä. Tällä en tarkoita suinkaan väheksyä, saati hyväksyä, tapahtunutta. Terrorismi ei ole oikea tapa muuttaa maailmaa.

Ei olisi ainakaan haitaksi amerikkalaisten hetkeksi pysähtyä miettimään oliko tapahtuma sittenkään niin järisyttävän suuri, että siitä pitää jatkuvasti vaahdota ja odottaa koko maailman surevan heidän kanssaan. USA ei ole maailman napa.

Tuona päivänä tapahtuneissa iskuissa kuoli vajaa 3000 ihmistä. Joka vuosi amerikkalaiset ampuvat toisiaan moninkertaisen määrän. Aseiden hallussapitoon ei amerikassa kuitenkaan haluta puuttua. Se on pyhä asia. Vapaan maan vapaiden kansalaisten tulee saada kantaa asetta, ostaa niitä vaikka ruokakaupasta ja tarvittaessa puolustaa itseään tappamalla. Se on heille perusoikeus ennen oikeutta työhön ja toimeentuloon, asuntoon ja koulutukseen.

Jos jostain 11.9. kannattaa muistaa, niin Chilen vallankaappauksesta vuonna 1973.

Tuon CIA:n organisoiman kaappauksen yhteydessä ja sen jälkeen murhattiin poliittisista syistä noin 3000 ihmistä joiden lisäksi kidutettiin, karkotettiin ja vangittiin noin 40 000 ihmistä. Demokratia kukistui ja seurasi armoton fasistinen diktatuuri. USA:ssa terrori-iskujen jälkeen säilyi sentään näennäinen demokratia. Liki samansuuruisesta kuolleiden määrästä huolimatta vaikutukset eivät siten ole likimainkaan samantasoisia.

Monia muitakin USA:n järjestämiä vallanvaihtoja on tapahtunut, mutta ei samana päivänä. Noissa vallanvaihdoissa on tapettu, vangittu ja kidutettu kymmeniätuhansia, ellei satojatuhansia ihmisiä, vain mielipiteidensä vuoksi, vapauden nimissä. Jos itse harrastaa terrorismia, ei pitäisi itkeä terrorismin kauheutta. Se ei ole uskottavaa.

Sieniä

Kävin tänään metsässä etsimässä sieniä ja tulos oli kohtuullisen hyvää parempi. Sieniä löytyi. Parin tunnin metsäseikkailun tuloksena kannoin kotiin kolme ämpäriä kanttarelleja, lampaankääpiä ja karvarouskuja. Metsässä on mukavan rauhoittavaa kulkea, hirvikärpäsistä huolimatta, ja siksi ei olisi isommalti harmittanut vaikka en olisi saalista saanutkaan. Tänä syksynä näyttäisi sieniä tulevan ihan mukavasti. Suosittelen muillekin metsämatkoja, sienienhakutarkoituksessa tai ilman.

Asumisen hinta

Yhteen asiaan voi vahvasti luottaa. Sellaista ihmettä tuskin tapahtuu, että Raimo Sailas ei vaatisikaan säästöjä, leikkauksia ja köyhien kurittamista. Tällä kertaa hän pohdiskeli asumistukia, arvellen niiden valuvan valtaosin suoraan kohoaviin vuokriin ja siksi niitä pitäisi leikata. Sailaksen logiikka perustunee vankkaan markkinauskoon ja kilpailutuksen siunauksellisuuteen. Se vain ei asumisen kohdalla toimi. Voin olla ostamatta television, jos se on liian kallis ja jäädä odottamaan hintojen laskua. Sen sijaan asua on pakko, oli rahaa tai ei. Asumisen kilpailutus on käytännössä mahdotonta. Ilman asumistukea köyhillä ei olisi varaa asua nykyisen tasoisesti, eikä se taso ole aina edes kovin hääppöinen. Asumistuen leikkaaminen tuskin johtaisi vuokrien alenemiseen, vaan ainoastaan köyhien köyhtymiseen suurempien asumismenojen vuoksi.

Tilastokeskuksen tutkimuksessa todetaan, että sen jälkeen kun vuokrasääntely purettiin vuonna 1995 ovat vuokrat nousseet pääkaupunkiseudulla suunnilleen 60 % ja muualla maassa jonkin verran vähemmän. Samaan aikaan muut hinnat ovat nousseet keskimäärin vain 14 %. Sääntelyn purku siis nosti selvästi asumisen hintaa. Se oli poliittinen päätös, eikä mikään estä tekemästä toisenlaista poliittista päätöstä ja palauttaa sääntely. Asumismenoja nostaa myös kohonneet energiakulut. Hallituksen aie kiristää energian verotusta tulee nostamaan myös asumisen kustannuksia. Sekin on poliittinen päätös, eikä mikään estä tekemästä toisenlaista poliittista päätöstä.

Säästötarvetta Sailas perustelee perinteiseen tapaan hokemalla mantraa velkataakan sysäämisestä tuleville sukupolville pitäen sitä kestämättömänä ja moraalittomana. Tuollainen on melko mautonta populismia. Sen sijaan siinä Sailas on oikeassa, että markkinavoimat ovat juoksuttaneet poliitikkoja kuin märkää rättiä. Noinhan se on. Sailas sen varmasti erinomaisen hyvin tietää, koska on itse ollut vahvana vaikuttajana ajamassa markkinavoimien toivomaa uusliberalistista talouspolitiikkaa.

Nordea törkyilee

Tietysti pankit ovat liikeyrityksiä ja niiden tulee tuottaa voittoa omistajilleen, siksihän ne on perustettu. Pankit eivät kuitenkaan ole irrallaan yhteiskunnasta, vaan osa sitä, ja siksi niiden tulee myös kantaa vastuuta muusta yhteiskunnasta. Toisinaan kun pankkien sijoitus- ja luottopeli on mennyt holtittomaksi vaarantaen niiden toiminnan, on vaadittu yhteiskuntaa apuun, ja apua pankit ovat myös saaneet. Toisinpäin homma ei näytä toimivan. Nyt, kun Nordea, ja muutkin pankit, tekevät erinomaista tulosta, näyttää yhteiskuntavastuu unohtuvan. Nordeaa ei kiinnosta osallistuminen isänmaamme lamatalkoisiin. Huonoina aikoina yhteiskuntaa huudetaan apuun, mutta muulloin toimitaan ikään kuin maailmaa ei olisikaan pankin pääkonttorin ulkopuolella.

Nordean liiketulos kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 21 % ja liikevoittoa kertyi lähes 80 000 euroa jokaista pankin toimihenkilöä kohden. Noinkin erinomainen tulos ei näytä omistajille riittävän, vaan pitää saada vielä enemmän. Jotkut sanovat sellaista ahneudeksi. Tulosta aiotaan parantaa henkilöstövähennyksillä, kuinkas muuten. Suomessa halutaan vähentää 500-650 henkilöä. Ensin henkilöstö tekee pankille hyvää tulosta ja sitten saa palkinnoksi potkun perseelle. Tuollainen on todella surkeaa henkilöstöpolitiikkaa. On myös selvää, että noin suuri henkilöstön vähennysmäärä tulee väistämättä tarkoittamaan myös toimipaikkojen karsimista etenkin harvempaan asutuilla alueilla. Pieni mielenilmaisu olisi nyt paikallaan, esimerkiksi kaikki Nordean konttorit kiinni päiväksi kaikissa pohjoismaissa. Vaikka sillä ei irtisanomisia estettäisikään, niin olisi se näyttö siitä, että henkilöstö ei kaikkea hyväksy.

Terveyskeskusmaksu pois

Harvoin kuulee kokoomuslaisen suusta mitään järkevää, mutta joskus sellaisiakin ihmeitä sattuu. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mielestä terveyskeskusmaksu tulisi poistaa, koska maksut voivat estää vähävaraisten ihmisten hoitoon hakeutumista. Risikon mielestä maksun poisto lisäisi tasa-arvoa. Työssä olijoille on tarjolla ilmainen työterveyshuolto, joten varsin monen suomalaisen ei tarvitse maksaa lääkärikäynneistään. Terveyskeskusmaksu koskettaakin pääasiassa eläkeläisiä ja työttömiä, joiden toimeentulo on jo muutenkin niukkaa. Kannatan lämpimästi Risikon ajatusta.

Valkeakoski oli Suomen viimeinen paikkakunta jossa ei peritty terveyskeskusmaksua. Ja olisi vieläkin, mikäli Vasemmistoliiton ryhmällä olisi ollut enemmän voimaa asiasta valtuustossa äänestettäessä.

Lisää veroja rikkaille

Otsikon mukaisia vaatimuksia on tähän asti esitetty lähinnä vasemmiston suunnalta ja siksi hiukan ihmetyttääkin, että tuollaisia vaatimuksia kuuluu nyt myös rikkaiden taholta, joskaan ei kovin laajasti. Ranskalaisessa lehdessä 16 elinkeinopomoa ja superrikasta vaativat, että superrikkaita pitäisi verottaa ankarammin. Se on aivan oikea vaatimus. Vaikka ei sillä valtiontaloutta pelastettaisikaan, niin on se silti osoitus jonkinlaisesta vastuuntunnosta. Toivottavasti heidän toiveensa toteutuu.

Tuosta voisi täällä Suomessakin ottaa mallia. Mielenkiinnolla odotan, milloin suomalaiset ökyrikkaat alkavat vaatia lisää veroja kaltaisilleen. Kaikesta kitisevä ja mitä kummallisimpia ajatuksia suustaan päästelevä Wahlroos voisi vaihteeksi puhua järkeä ja näyttää esimerkkiä muille rahamiehille vaatimalla myös rikkaita vastuunkantoon suomalaisesta hyvinvoinnista.

Kallista säästöä

Ennen 90-luvun lamaa kodinhoitoapua sai yli 52 000 lapsiperhettä ja nykyisin enää alle 9000 perhettä. Avunsaajien määrä on edelleen vähenevä vaikka tarve ei varmasti ole vähentynyt. Koko ajan lisääntyvä vanhustenväestön määrä on johtanut siihen, että nykyisin lähes kaikki liikenevät kotihoitoresurssit käytetään vanhusten hoitoon, ja kun resursseja on aivan liian vähän, niin lapsiperheet jäävät silloin avusta osattomiksi.

Monet kunnat ovat taloudellisesti vaikeassa asemassa ja silloin pitää tarkoin miettiä mihin niukat veroeurot käytetään. Kotihoidosta tinkiminen ei ole kuitenkaan taloudellisesti, saati inhimillisesti, järkevää. Riittävällä kotihoitoavun tarjonnalla voidaan ehkäistä ennalta monia aikanaan kalliiksi käyviä ongelmia. Esimerkiksi yksi huostaan otettu lapsi maksaa kunnalle noin 300 euroa päivässä, eli noin 9000 euroa kuussa. Jos yksikin huostaanottotapaus voidaan estää esim. riittävällä kotihoito- tai muulla avulla lapsiperheille, niin samalla ainakin kolme kunnantyöntekijää on tienannut palkkansa. Ja apua saanut perhe voi paremmin.

Kyse ei ole kuitenkaan aina kunnan taloudellisesta tilanteesta, vaan myös päättäjien tahdosta. On toki hienoa, että lähes kaikkien päättäjien mielestä ongelmien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa, mutta sitten kun tulee aika tehdä konkreettisia päätöksiä, esim. talousarviota laadittaessa, niin noiden samojen päättäjien mielestä ei juuri nyt olekaan varaa ennaltaehkäisyyn. Dementia iskee ja sana muuttuu lihaksi valitettavan harvoin. Optimistina kuitenkin uskon, että joskus riittävän moni päättäjä oppii käyttämään laskinta, ja ennen kaikkea kuuntelemaan sydäntään. Se on suoraan verrannollista vasureiden määrään.

Perinne jatkukoon

Huono uutinen heti aamusta. Aamutupakointi lähes tuplaa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan syöpäriskin. Lohdullista tuossa samassa tutkimuksessa on se, että päivän aikana poltettujen savukkeiden kokonaismäärä ei vaikuttanut riskiä lisäävästi. Voin siis vedellä sauhuja päivän mittaan mielihalujeni mukaan rauhallisin mielin kunhan jätän aamutupakan pois. Siitä kyllä seuraisi vaikeampia ja äreämpiä aamuja, jos en voisi mennä kahvikupposen kanssa takapihalle tupakalle kuuntelemaan lintujen laulua ja heräilemään rauhassa auvoiseen aamuun. Taidan jatkaa entiseen, jo perinteikkääseen, malliin.

Vasemmistosta vaiettiin

Iltalehti kyseli tänään puolueiden päättäjiltä, pitäisikö hallitusohjelma avata uuteen mietintään. Kysymystä perusteltiin taloustaantuman uhalla, koska monien Euroopan maiden ja USA:n taloustilanne on heikentynyt merkittävästi ja pörssikurssit tulleet nopeaa tahtia alas.

En ota kantaa Iltalehden kysymykseen, mutta sen sijaan Iltalehden tapa valita vastaajat kyselyynsä ei ansaitse kovin korkeaa arvosanaa. Taas kerran Vasemmistoliitto sivuutettiin ikään kuin koko puoluetta ei olisi olemassakaan. Sen sijaan kaikkien muiden puolueiden mielipiteistä oltiin kiinnostuneita, vaikka Vihreät, Rkp ja Kristillisdemokraatit ovat selkeästi Vasemmistoliittoa pienempiä puolueita. Tällä tavallako Iltalehti ymmärtää tasapuolisuuden ja objektiivisen tiedonvälityksen? Melko reilua?

Halpatyövoimapula

On kyllä melkoisen ihailtavaa miten sinnikkäästi jotkut jaksavat olla huolissaan meitä muka uhkaavasta työvoimapulasta. Elinkeinoelämän keskusliiton posetiivareiden mukaan useilla toimialoilla työvoimapula on noussut merkittäväksi tuotannon esteeksi. Esimerkkeinä mainitaan mm. rakentaminen ja palvelut. Kauniisti sanottuna tuollaiset väitteet ovat täysin perusteettomia. Työvoimaa on kyllä riittävästi saatavilla, mutta sen sijaan työnantajia ei ole läheskään riittävästi. Esimerkiksi palvelualoilla tehdään varsin paljon vajaata työaikaa, joten ”työvoimapulaa” olisi hyvin vaivatonta helpottaa tarjoamalla työntekijöille täysiä normaaleja työpäiviä.

Olen monesti ihmetellyt mikä noiden työvoimapulapuheiden tarkoitus oikein on enkä ole kovin hyviä selityksiä vielä keksinyt. Yksi selitys voisi olla se, että puhumalla työvoimapulasta saadaan yleinen hyväksyntä ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäytölle. Ehkäpä Elinkeinoelämän keskusliitto tarkoittaakin puheillaan halpatyövoimapulaa.

Toinen selitys voisi olla se, että työvoimapulalla on kätevä perustella liian pientä henkilöstömäärää. On varsin helppoa vaatia työntekijöitä venymään ja yrittämään pärjätä vähemmällä väellä kun muka ei uutta väkeä voida palkata saatavuusongelmien vuoksi. Todellinen syy lienee kuitenkin haluttomuus.

Kolmantena selityksenä voisi olla pyrkimys myöhentää eläkeikää. Jos työvoimaa ei ole saatavilla, niin muiden on silloin tehtävä pidempään töitä. Siis mitä töitä? Mielenkiinnolla odotan, milloin Elinkeinoelämän keskusliitto osoittaa konkreettisesti työpaikkoja kaikille halukkaille.

Ja vielä neljäs selitys. Työvoimapulaväitteillä saadaan muokattua yleistä mielipidettä. Kun muka on työpaikkoja tarjolla, mutta tekijöitä ei löydy, niin työttömät saadaan näyttämään laiskoilta ja työhaluttomilla yhteiskunnan eläteiltä. Sillä taas voidaan perustella työttömyysturvan heikennyksiä ja sen seurauksena työttömistä saadaan entistä nöyrempiä ottamaan vastaan millaista työtä hyvänsä millaisilla ehdoilla hyvänsä. Tuossakin haiskahtaa vahvasti halpatyövoimapulan henki.

En tiedä ovatko ajatukseni oikeita, mutta jos joku keksii parempia selityksiä, niin mieluusti kuuntelen.

Solidaarisuutta vielä on

Useahkosti kuulen väitettävän, että ay-liikkeestä on solidaarisuus kadonnut. Osin se kyllä pitää paikkansa ja siksi onkin ilahduttavaa välillä lukea positiivisia uutisia ay-liikkeen konkreettisista solidaarisuuden osoituksista. Viimeisin osoitus tästä on Rautaruukin työntekijöiden päätös pysäyttää tuotanto ja siten auttaa puolalaisia komennusmiehiä saamaan palkkasaatavansa aliurakoitsijana toimivalta saksalaiselta Beroalta. Paitsi että palkkoja ei ole maksettu ajallaan, niin myöskään palkkataso ei ole lähelläkään suomalaisen työehtosopimuksen minimitasoa. Lisäksi työtä on teetetty 11 tuntia päivässä ilman vapaapäiviä jo monen viikon ajan. Melkoisen härskiä toimintaa, eikä siksi olekaan ihme, että Rakennusliitto uhkaa Beroaa saarrolla. Ei tuollainen toiminta saisi olla Suomessa mahdollista. Se ei ole suomalaisen työntekijän eikä yrittäjän etujen mukaista. Rautaruukki on vahvasti valtio-omisteinen yhtiö ja sen pitää siksi toimia hyvänä esimerkkinä muille. Aktiivisella valtion omistajaohjauksella tuollainen epäterve kilpailu ja työehtojen polkeminen voidaan helposti lopettaa. Hyvä Rautaruukin metallimiehet. Esimerkkinne kaltaista toimintaa tarvittaisiin paljon enemmän ja paljon useammin.

Aamulehti oikeassa

Tänäaamuinen Aamulehti on aivan oikeassa otsikoidessaan etusivulla :”Kuntauudistus tarkoittaa konsulttien kultakaivosta”. Niin se todellakin on. Vaikka sikspäkkihallituksen ohjelmassa ei suoraan sanotakaan, että kuntaliitoksia tehtäisiin pakolla, niin hallitus pyrkinee kuitenkin saamaan aikaan vapaaehtoisia pakkoja taloudellisin keinoin. Edessämme lienee siis suuri määrä ”vapaaehtoisia” kuntaliitoksia. Se tulee johtamaan monenlaisten selvitysten tarpeeseen, ja niitä selvityksiä tekemään tullaan palkkaamaan kaikenkarvaisia konsulttiyrityksiä. Tekisi mieleni kysyä, ovatko kuntien virkamiehet niin kiireisiä, että eivät ehdi noita selvityksiä itse tekemään? Luulen tietäväni, että se kuuluisi heidän normaaleihin työtehtäviinsä. Kohtuulliset puhelahjat ja kirjallisen esitystaidon hallitsevien henkilöiden kannattaneekin harkita konsulttifirman perustamista. Edessä voi olla turvattu tulevaisuus kepeästä työstä kohtuullisen suurilla korvauksilla kuntaliitosselvityksiä laatiessa.

Ja vielä kuntaliitosten autuaallisuudesta yleensä. En jaksa ymmärtää, miksi etenkin demareille ja Kokoomukselle on muodostunut lähes uskonnoksi oppi suurien kuntien autuudesta. Ei koko mitään ratkaise, tässäkään asiassa. Jos niin olisi, niin silloinhan kannattaisi esimerkiksi koko Pirkanmaasta muodostaa yksi suuri kunta, ja jos sekään ei riittäisi, niin liitetään sitten kaikki Suomen kunnat yhteen.

Valmentajan viisauksia

Varma tapa päästä otsikoihin on kärjistää asioita ja tehdä omituisia ehdotuksia. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla yritysvalmentaja Jari Sarasvuon lausahduksien lehtien sivuilla saamasta palstatilasta päätellen. Tuon ”valmentajaneron” lausahduksissa ei oikein ollut mitään suurta eikä uutta viisautta löydettävissä. Hänen hengentuotteensa painivat samassa mutasarjassa ”Nalle” Wahlroosin kanssa. Sarasvuon mielestä töitä pitäisi tehdä aina vain enemmän. Muuten meidät hukka perii. Ja jotta työ varmasti maittaisi, niin sosiaaliturvaa tulisi heikentää. Siis turvaverkot pois, jotta ihmisten olisi pakko suostua millaisiin työehtoihin hyvänsä.

Hän myös laittaisi lapset ja nuoret töihin vaikka muutaman euron palkalla. Olisihan se toki kansainvälistä meininkiä, kun täälläkin lapset tekisivät töitä puoli-ilmaiseksi aasialaiseen tapaan. Töissä tulee hiki ja likaantuu, ja se vaatii peseytymistä. Liiallisen suihkussa läträämisen hillitsemiseksi Sarasvuon mielestä suihkujen tulisi toimia poleteilla, jotka lapset itse maksaisivat. Voiko tuollaista ihan tavallinen pulliainen keksiäkään? Tuskin. Siihen vaaditaan normaalia suurempaa kykyä löytää oma sisäinen sankarinsa.

En tiedä kuinka hyvin Sarasvuo tuntee suomalaista työlainsäädäntöä, mutta epäilen ettei kovin hyvin, koska hänen mielestään työsuhteen solmiminen on tehty liian vaaralliseksi ja sitovaksi. Tuollainen väite on täyttä puppua. Suomessa työntekijöiden irtisanominen on helppoa ja halpaa verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin valtioihin. Duunarista pääsee aina eroon. Sarasvuolaisessa Suomessa tehtäisiin siis ankarasti töitä kehdosta hautaan ilman hankalia lakien ja sopimusten rajoitteita. Helle teettää kaikenlaista.

Oikea uravalinta

Kun aikanaan tekee oikean uravalinnan, niin ei joudu elämän varrella epätoivottuihin tilanteisiin. Onneksi itse aikanani valitsin työmiehen uran. Se on selkeä ja kunniakas valinta. Eihän se järin leveää leipää takaa, eikä aina edes kinkkua leivän päälle, mutta lauantaimakkaraa kumminkin. Ja sokerina pohjalla: työmiehen ei tarvitse esittää muuta kuin itseään. Riskinä toki on työttömyys, mutta niin se on nykyisin muunkinlaisen uravalinnan tehneillä. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki sai oopperatähti Jaakko Ryhäseltä kutsun Savonlinnan oopperajuhlille nauttimaan Toscasta. Ministerin lienee likimain pakko osallistua ja yrittää nauttia. Otan osaa. Onneksi en ruvennut kulttuuriministeriksi, enkä siten joudu olemaan tärkeänä paikalla yrittäen näyttää siltä, että jotenkin moisesta esityksestä nauttisin. Tai edes ymmärtäisin, kun ei korkealta ja kovaa laulettaessa sanoistakaan mitään selvää saa. Tosca lienee lähinnä tuskaa, joten koita Paavo kestää.

Odotettu ratkaisu

Aivan odotetusti Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä erotti kaksi kansanedustajaa ryhmästä heidän äänestettyään hallitukselle epäluottamuslausetta. On selvää, että kun ollaan hallituksessa, niin silloin pitää äänestää yhdessä sovitun mukaisesti. Ongelmallista se on silloin, kun päätökset ovat täysin ristiriidassa omantunnon ja myös oman puolueen vain pari kuukautta aiemmin julistaman sanoman kanssa. Ymmärrän täysin Mustajärven ja Yrttiahon ryhmän kannasta poikkeavan menettelyn ja olisin tehnyt itse samoin. Oli Vasemmistoliitolta suuri virhe lähteä mukaan Kokoomusvetoiseen hallitukseen, joka tekee perusvireeltään samanlaista politiikkaa kuin edellinen puhtaasti porvarillinen hallitus; tosin aavistuksen pehmennettynä versiona.

Aivan odotettua on myös se, että Perussuomalaiset nousivat tänään julkistetun gallupin mukaan maan suosituimmaksi puolueeksi 23 prosentin kannatuksella. Yllättävää ja positiivista sen sijaan on myös Vasemmistoliiton pieni kannatuksen lisäys, joskin se mahtuu gallupin virhemarginaaliin. Kunhan hallitus aikanaan esittelee ensi vuoden budjettia kaikkine leikkauksineen ja kun euro-kriisin hoitoon tarvitaan taas lisää rahaa, niin vasureille koittaa ankeat ajat. Siinä ei paraskaan selittäjä pärjää. Veikkaanpa, että tätä menoa Perussuomalaisten kannatus lähentelee 30 prosenttia. Mitenkäs sitten suu pannaan? Olisi kannattanut koko puolueen pitää takki oikeinpäin Mustajärven ja Yrttiahon tapaan.

Pitkä valtuusto

Eilinen kaupunginvaltuuston kokous venähtikin pidemmäksi kuin etukäteen arvelin. Jostain syystä valtuutetuilla riitti puhetta lähes kolmeksi tunniksi. Käsiteltävänä oli mm. viime vuoden tilinpäätös, talousarvioraami ensi vuodelle ja talousarviomuutos tämän vuoden budjettiin. Kaikki tietenkin merkittäviä asioita. Aloitteita tehtiin kaikkiaan viisi, joista Vasemmistoliiton ryhmä teki kaksi. Toinen aloitteemme koski kaupungin kiinteistöjen kunnon tarkastusta, jota esimerkiksi tarkastuslautakunta voisi suorittaa. Toisena aloitteena esitimme tutkittavaksi mahdollisuutta rakentaa biokaasuvoimala jätevedenpuhdistamon yhteyteen. Allekirjoitin myös Kokoomuksen Markku Alangon aloitteen, jossa esitettiin kaupunkimme irtaantumista Tavase-hankkeesta. Aikanaan sitten nähdään kuinka aloitteet etenevät, kunhan hallitus ja muut asianosaiset elimet niistä ensin lausuvat mielipiteensä.

Hallitukseen

Eilinen päivä meni Helsingissä Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa. Päätettävänä asiana oli puolueen osallistuminen Kataisen sikspäkki-hallitukseen. Varajäsenenä pääsin osallistumaan kokoukseen kahden varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistumaan. Puhetta piisasi ehkä vähän liikaakin, koska keskustelu oli jo hetkittäin samojen asioiden toistelua. Lopputulos oli se, että Vasemmistoliitto päätti osallistua hallitukseen äänin 40 puolesta ja 23 vastaan kolmen äänestäessä tyhjää. Itse äänestin hallitukseen menoa vastaan. Päätös on nyt tehty enkä voi olla siihen tyytyväinen. Vaikka hallitusohjelma on selkeästi parempi kuin edellisen hallituksen ohjelma, niin perusvire siinä on silti entisen linjan jatkuminen. Hyvien asioiden lisäksi siinä on aivan liikaa huonoja, joita sitten joudumme selittelemään. Voisin tämän kirjoituksen lopuksi vielä kiittää puoluetta liikeideasta. Marraskuussa kun olen taas työtön, niin voisin perustaa ompelimon, joka valmistaa käännettäviä takkeja. Niillä saattaa olla tulevaisuudessa kysyntää.

Leikkaushallitus

Kataisen sikspäkhallituksen ohjelman mukaan kunnilta aiotaan leikata valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa sitä, että jo entuudestaan talousvaikeuksista kärsivät kunnat joutuvat laatimaan leikkauslistoja, jotka kohdistuvat kouluihin, päiväkoteihin, terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon, teiden ja katujen kunnossapitoon ja moneen muuhun kansalaisille tärkeään asiaan. Noita leikkauspäätöksiä me vasurit sitten joudumme puolustelemaan koska olemme Suomen hallituksessa olleet mukana päättämässä kuntien valtionosuuksien pienentämisestä. Siinä sitä onkin monella vasurivaltuutetulla tekemistä yrittäessään selittää mustaa valkoiseksi. Hallitusohjelman leikkauslistalla sakset ovat heiluneet ahkeraan myös koulutuksen kimpussa. Koulutuksesta on tarkoitus nipistää pois noin 250 miljoonaa euroa. Koomista sinänsä, kun samaan aikaan puhutaan koulutuksen ja osaamisen suuresta merkityksestä Suomen pärjäämisen kannalta. Monessa muussakin kohteessa on tarkoitus resursseja vähentää, mutta en niitä kaikkia ala tässä nyt käymään läpi. Toki hyvääkin hallitusohjelmassa on. Se on selkeästi parempi kuin edellisen hallituksen ohjelma, mutta silti umpiporvarillinen. Oleellisinta on kuitenkin se, onko Vasemmistoliitto mukana hyväksymässä kaikkea tällaista. Minusta ei pidä missään tapauksessa olla, koska vaihtoehtojakin on. Ei oppositiossa olo niin kaameaa ole ja myös oppositiosta käsin voi jotain vaikuttaa.

Metsähallitus

Metsässä on ihmisen hyvä olla. Siellä on rauhaisaa, raikas ilma ja mukava ympäristö. Metsässä ei kuitenkaan ole vasemmistopuolueen hyvä olla tekemässä porvarillista politiikkaa; silloin on eksyksissä. Nyt tuntuu siltä, että oma puolueeni on pahasti eksyksissä metsän siimeksessä suunnitellessaan hallitukseen menoa tuon sikspäkin osana Kokoomuksen johdolla. En ole vielä tarkkaan lukenut hallitusohjelmaa, mutta näin äkkiseltään tarkasteltuna näyttää vahvasti siltä, että muutamien namujen lisäksi tarjolla on vahvasti myös karvasta kalkkia. En ole valmis omaksumaan selittelijän roolia, miksi omat ministerimme ovat hyväksymässä periaatteidemme vastaisia päätöksiä. En myöskään voi unohtaa kaikkia niitä puheita, joita pidimme ennen vaaleja. Itse en ainakaan niitä lystikseni puhunut. Ne olivat vakavasti tarkoitettua sanomaa. Puoluevaltuusto päättää Vasemmistoliiton hallitukseen menosta sunnuntaina. Olen valtuuston toinen varajäsen, mutta pääsen osallistumaan kokoukseen. Tulen äänestämään hallitukseen menoa vastaan.

Jännää on

Nyt jännittää. Olisi todella mielenkiintoista tietää mitä tarkoittaa eilisissä hallitusneuvotteluissa aikaansaatu yhteisymmärrys talouspolitiikan suurista linjoista, julkisen talouden sopeuttamisesta, leikkauskohteista ja verolinjauksista. Nuo ovat ehdottomasti tärkeimpiä asioita koko hallitusohjelmassa, muu on kevyempää kamaa. Ainoa julkisuuteen tihkunut tieto tai ”tieto” on, että arvonlisäveroa ei olla korottamassa, ja se on tietysti hyvä asia. Suuri asia on myös se, miten hallitus tulee suhtautumaan tuleviin Kreikan ja muiden maiden tukipaketteihin. Jatketaanko rahan syytämistä maailmalle eurooppalaisten pankkien pelastamiseen, vai muuttuuko Eurooppa-politiikka järkevämmäksi? Se on tärkeä kysymys Vasemmistoliitolle ja jos suunta tuossa asiassa ei muutu ja vasurit ovat nykymenon takuumiehinä, niin aivan taatusti ääniä sataa rutkasti lisää persujen laariin tulevissa vaaleissa. Nyt pää kylmänä arvoisat ”ylitoverit”. Yhteisymmärrystä ei ole voinut syntyä ellei joku ole antanut periksi. Kuka on kääntänyt takkia, Kokoomus vai Vasemmisto? Ehkäpä nuo asiat loppuviikosta selviävät. Siihen saakka täytyy elää jännityksessä.

Jarruttajat

Ennen vaaleja kaikki puolueet olivat huolissaan harmaasta taloudesta ja antoivat ymmärtää olevansa valmiita tiukkoihin toimenpiteisiin sen kitkemiseksi. Vaalien mentyä tuo huoli on joillakin puolueilla vähentynyt siinä määrin, että konkreettisiin toimenpiteisiin ei enää ollakaan niin valmiita. Tekojen sijaan huolestuneet puheet piisaavat. Hallitusneuvotteluissa tiettävästi Kokoomus ja Rkp ovat omaksuneet jarruttajan roolin kun olisi pitänyt sopia toimenpiteistä valvonnan ja ehkäisyn lisäämiseksi harmaan talouden torjuntaan. Kokoomus ja Rkp eivät esimerkiksi ole halunneet helpottaa viranomaisten tietojen saantia ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvontaan. Ilmeisesti nuo puolueet haluavat, että edelleenkin jatkuu nykyinen kestämätön tilanne, jossa urakat valuvat yrityksille, jotka käyttävät ulkolaista alipalkattua työvoimaa ja jättävät verot ja sotut maksamatta. Aika outoa toimintaa yrittäjäpuolueina itseään pitäviltä. Samalla valtio menettää melkoisen määrän riihikuivaa rahaa. Outoa, että edes se ei porvareita kiinnosta. Eikö valtiontaloudessa olekaan kestävyysvajetta, vai eikö sitä sovi paikata kavereita kiusaamalla?

Kokoomus ulos

Aika monella alkaa olla jo vaikeuksia ymmärtää tätä hallituksenmuodostustouhua. Niin minullakin. Nyt yritetään taas kerran saada aikaan tuota ns. sixpackia, vaikka se jo kerran kuopattiin toteuttamiskelvottomana. Mikä on muuttunut reilussa viikossa, että nyt kuvitellaan sen onnistuvan? Kokoomuksella ja Vasemmistolla on melkoisen vastakkaiset näkemykset monesta tärkeästä asiasta, kuten verotuksesta, tuloerojen tasaamisesta ja köyhyyden poistamisesta. Jonkun pitää antaa periksi ennen kuin on mahdollista luoda yhteinen hallitusohjelma. En usko Kokoomuksellakaan olevan sentään niin kova tarve saada pääministerin paikkaa, että he muuttaisivat linjaansa vasemmalle ja samalla luopuisivat omista tavoitteistaan. Jäljelle jää vaihtoehto, että Vasemmisto taipuu, mikäli hallitus aiotaan tuolla pohjalla muodostaa. Se ei olisi millään tapaa järkevää. Vasemmisto olisi silloin tekemässä periaatteidensa vastaisia päätöksiä, joita sitten pitäisi yrittää selitellä jotenkin parhain päin. Ei sellaisesta tule mitään, enkä minä sellaiseen rupea. Tehkööt porvarit keskenään porvarillista politiikkaa, ei siinä Vasemmiston pidä olla mukana. Muitakin vaihtoehtoja on. Hallitus voidaan muodostaa myös ilman Kokoomusta. Esimerkiksi yhdistelmä demarit, persut, vasurit, kristilliset ja ruotsalaiset. Sillä pohjalla saattaisi paljon helpommin syntyä myös vasureita tyydyttävä ohjelma. Katainen ja Kokoomus ulos neuvotteluista.

TE-toimisto tarvitaan

Varmaan moni on ajatellut, että on hienoa kun valtion toimia tehostetaan tuottavuusohjelmalla. Usein nuo samaiset henkilöt sitten manailevat kun sen seurauksena monia tärkeitä palveluja lakkautetaan ja keskitetään yhä harvemmille paikkakunnille. Aiemmin Valkeakoski menetti verotoimiston ja nyt on lähdössä lähes koko työ- ja elinkeinotoimisto Akaaseen. Valtion tuottavuusohjelman järkevyyttä tulisi pohtia uudelleen ja luopua sen kaavamaisesta toteuttamisesta silloin kun se johtaa järjettömyyksiin. Työ- ja elinkeinotoimistot ovat tärkeitä ja siksi niitä on oltava riittävän tiuhassa, jotta ihmisten asiointi niissä ei vaikeutuisi kohtuuttomasti. Valkeakoski ja Akaa tarvitsevat kummatkin omat toimipisteensä.

Säilytetään Kaivannon sairaala

Kaivannon sairaalan kohtalosta on väännetty kättä jo monia vuosia. Tänään saivat Kaivannon lakkauttajat erävoiton sairaanhoitopiirin hallituksen päätettyä äänestyksen jälkeen esittää syyskuussa kokoontuvalle sairaanhoitopiirin valtuustolle Kaivannon sairaalan lakkauttamista vuoden 2013 lopussa. Tuossa päätöksessä en näe mitään järkeä, koska sitä ei voi perustella hoidollisin eikä myöskään taloudellisin syin. Kyse lieneekin lähinnä joidenkin johtohenkilöiden päähänpinttymästä, ja nyt tuo vuosia kestänyt sinnikkyys näyttäisi olevan saamassa palkinnon. Kaivannon lakkauttamisen seurauksena kuntien tulee järjestää riittävä avohoito. Sellaista ei tällä hetkellä ole olemassa, eikä sitä ole ihan helpolla järjestettävissäkään. Pelkään pahoin, että seurauksena on potilaiden jääminen oman onnensa nojaan. Kaivannon sairaalan lakkauttaminen tulee myös lisäämään kaupunkimme menoja. Toivottavasti syksyllä kokoontuva valtuusto tekee viisaamman päätöksen.

Vaihtomielipiteellisiä

Aika moni äänestäjä taisi luottaa viime vaaleissakin vaalikoneiden tuloksiin ja niissä ehdokkaiden antamiin vastauksiin. Eilisessä Portugalin tukipakettia koskeneessa äänestyksessä 77 kansanedustajaa äänesti päinvastoin kuin olivat vaalikoneissa mielipiteensä kertoneet. Mukana eräs edustaja täältä eteläiseltä Pirkanmaaltakin. Vaalikoneet ovat mielestäni ennemmin hupia, kuin vakavasti otettava peruste valita sopiva ehdokas. Ennemmin kannattaa tarkkailla tekoja, vaikka se äänestäjältä pientä vaivannäköä vaatiikin. Vaalikoneisiin voi ehdokas vastata sopivaksi katsomallaan tavalla äänestäjiä kosiskellakseen ja siksi niihin ei kannattaisi liikoja luottaa, mutta olisi silti äänestäjiä kohtaan reilumpaa, että ehdokkaat vastaisivat rehellisesti.

Kaikki Vasemmistoliiton edustajat äänestivät vaalikoneissa kertomansa mielipiteen mukaisesti. Toivon sellaisen suoraselkäisen linjan jatkuvan vastaisuudessakin.

Hei me leikataan

Useistakin lehdistä on ollut luettavissa valtiovarainministeriön virkamiesten kaavailuja tulevista kuntien menoihin kohdistuvista leikkauslistoista. Noissa listoissa halutaan säästää mm. päivähoidosta, peruskoulusta, terveydenhoidosta ja vanhustenhoidosta. Ennen huhtikuun eduskuntavaaleja nuo virkamiesten kaavailut olivat kyllä puolueiden tiedossa, mutta juurikaan muut kuin vasurit eivät niistä sanoneet mitään. Vaitiolo oli valtapuolueille tietenkin viisasta. Vasemmistoliitto kertoi ennen vaaleja vastustavansa säästöjen kohdistamista noihin kohteisiin ja sen mielipiteen soisin pätevän edelleenkin. Kyseessä on isompi asia kuin monet kuvittelevatkaan. Portugali-tukipäätös on pikkujuttu tuon rinnalla.

Olen kuullut joidenkin epäilevän, että maan asioista päättääkin kansan valitsemien edustajien sijaan huippupalkattu virkamieseliitti, joka ”asiantuntemuksellaan” johdattelee poliitikot tekemään ”oikeita” päätöksiä. Nuo epäilijät saattavat olla oikeassa.

Ajankohtainen kysymys on se, voiko Vasemmistoliitto olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka heikentää kansalaisille välttämättömiä palveluita. Minusta ei missään tapauksessa voi. En jaksa uskoa, että vasurit nykyisellä kannatuksella kykenevät noiden leikkauslistojen toteutumista estämään olimme hallituksessa tai oppositiossa. Suo siellä, vetelä täällä. Tai sananlaskuja jatkaen: rutto vai kolera? Hallituksessa ollessamme joutuisimme kuitenkin selittämään ja puolustamaan heikennyksiä kansalaisten elinoloihin ja se ei voi olla vaikuttamatta tulevissa vaaleissa kannatukseemme. Vasureiden tulee olla vastuullisia ja sanojensa mittaisia. Vain siten voimme menestyä.

Takki oikeinpäin

On kyllä melko hämmentynyt ja hivenen suuttumukseenkin vivahtava olo kuultuani eilisen uutisen, jossa kerrottiin Vasemmistoliiton menevän mukaan hallitusneuvotteluihin. Muille puolueille tämä varmaan voi olla viisaskin ratkaisu, mutta onko se sitä Vasemmistoliitolle? On selvää, että Kokoomusvetoinen hallitus tulee jatkamaan nykyistä umpiporvarillista linjaa. Mikään tuskin oleellisesti muuttuu, vaikka mukana olisikin demarit ja vasurit. En jaksa uskoa, että vasurit hallituksessa oikeasti pystyisivät vaikuttamaan meille tärkeisiin asioihin. Sellaisen kuvittelu on haihattelua. Pitää muistaa, että meillä on vain 14 kansanedustajaa. Sitä on hyvä verrata aikaan, jolloin olimme mukana 23 kansanedustajan voimalla Lipposen hallituksessa. Silloin jouduimme puolustamaan päätöksiä, jotka eivät olleet millään lailla periaatteisiimme sopivia ja siitä saamme kuulla vieläkin. Nyt voimamme on siis vielä paljon vähäisempi.

Vasemmistoliitto on asettanut hyvät tavoitteet hallitukseen osallistumiselle. Niihin kuuluvat esimerkiksi tuloerojen pienentäminen, pääomatulojen verotuksen kiristäminen, perusturvan tason nosto, julkisten terveys-, koulutus- ja vanhuspalveluiden parantaminen, työllisyyden parantaminen, vuokra- ja pätkätyöläisten aseman kohentaminen. Vasemmistoliitto ei myöskään hyväksy Nato-jäsenyyttä eikä Portugalin tukipakettia.

Nuo poikkeavat melkoisesti Kokoomuksen tavoitteista ja siksi jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se, että Kokoomus taipuu hyväksymään ehtomme. Sitä en pidä mahdollisena. Toinen on se, että Vasemmistoliitto luopuu itse asettamistaan ehdoista. Sitä en missään tapauksessa halua. Sehän tarkoittaisi takin kääntämistä ja äänestäjien pettämistä. Se merkitsisi Vasemmistoliiton lopun alkua. Pitäkää toverit siellä puolueen johdossa nyt pää kylmänä, selkä suorana ja takki oikeinpäin. Minä haluan toimia puolueessa jonka sanaan voi luottaa.

Hakatuki

Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina yhteistyösopimusta FC Haka Oy:n kanssa. Tapana on ollut, että kaupungin eri hallintoelinten asialistat ovat nähtävissä kaupungin nettisivuilla edellisellä viikolla ennen kokousta. Niin oli myös hallituksen esityslista, mutta ei kokonaan, vaan kyseinen asiakohta tuli esille ennen kokousta jaetussa jatkolistassa yhdessä talousarviomuutoksen kanssa. Molemmat melko suuria asioita, joista kansalaisten olisi ollut hyvä saada tietoa etukäteen.
Yhteistyösopimus FC Haka Oy:n kanssa maksaa kaupungille 75 000 euroa. Vastineen tuolle rahalle kerrottiin olevan merkittävän. Siitä voidaan olla montaa mieltä ja minä olen eri mieltä. Minusta tuolle rahalle olisi löytynyt tähdellisempääkin käyttöä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa. Ei ole montaa päivää aikaa siitä, kun Valkeakosken Sanomat kirjoitti aikeista lopettaa vanhusten lämpimät ateriat muuttamalla käytännöksi tuoda ateriat kylminä vain kaksi kertaa viikossa. Siinä yksi esimerkki ja monia muitakin on helppo löytää. Jossain siis haetaan säästöjä ja jossain jaellaan surutta rahaa. Arvovalintoja kaikki.
Tein esityksen, että yhteistyösopimusta ei hyväksytä ja Mikko Nurmo kannatti esitystäni. Asiasta äänestettiin ja kaupunginhallitus hyväksyi esitetyn yhteistyösopimuksen numeroin 7-2.

Hauskaa vappua!

Hauskaa vappua kaikille. Vappu on työväen juhla, joten siis kaikki työväki ja persaukiset huomenna liikkeelle. Kirjoitukset tänne blogiini on nyt jääneet hiukka vähiin, mutta se on vain väliaikaista. Lisää viisaita sanoja kirjoittelen vastaisuudessa kyllä tälle palstalle kunhan taas aika koittaa. Toivottavasti armaat lukijat jaksatte odottaa. Ei mene varmaankaan kauaa. Juhlitaan vappua sitä ennen.

Kiitos tukijoilleni

Suuri kiitos kaikille tukijoilleni. Tuloksessa ei ole kehumista, mutta se tehtiin mihin kyettiin käytettävissä olleilla resursseilla. Ennen kaikkea rahaa olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän jotta olisi voitu mainostaa näkyvämmin. Mainonnalla kuitenkin on yllättävän suuri merkitys. Olen tietenkin pettynyt omaan kasvamatta jääneeseen äänisaaliiseeni, mutta ennen kaikkea olen pettynyt Vasemmistoliiton yhden paikan menetykseen Pirkanmaalla. Se on harmittava juttu. Nyt pitää miettiä uusia kuvioita. Kansa on puhunut ja sen mukaisesti nyt on elettävä. Perussuomalaiset nappasivat jättipotin ja nyt heillä on lupausten lunastamisen aika. Aikanaan selviää muuttuuko mikään, vai pettyykö kansa noihin ”muutoksen” tekijöihin. Huonosta tuloksesta huolimatta jatkan työtä vasemmistolaisten periaatteiden mukaisesti ja toivon jaksamista myös muille puurtamisessa vähäosaisten puolesta kohti parempaa ja tasa-arvoisempaa Suomea. Kiitos kaikille kamppailussa mukana olleille, työ jatkuu ja voittokin vielä tulee.

Äänestämään

Tänään on tärkeä päivä. Tärkeää ei ole se kenestä tulee pääministeri, koska pääministeriä ei tänään valita. Tärkeää on millaisen eduskunnan saamme ja mitä päätöksiä se tekee. Lyödäänkö eteemme rankat leikkauslistat, eläkeiän nosto tai vaikkapa nato-jäsenyys, riippuu siitä kuinka vahva Kokoomus ja muut porvaripuolueet ovat. Noista asioistahan nuo valtapuolueet ovat ennen vaaleja olleet hiljaa, mutta huomenna tilanne voi olla toinen. Suomen suuntaa on muutettava ja tänään se on mahdollista. Työntekijöiden, työttömien ja kaikkien pienituloisten on syytä käydä äänestämässä mikäli haluamme hyväosaisten paapomisen sijaan tasa-arvoisemman Suomen. Köyhyys voidaan poistaa, työllisyyttä parantaa, verotus voidaan muuttaa oikeudenmukaisemmaksi ja lapsista ja vanhuksista voidaan pitää parempaa huolta. Äänet Vasemmistoliitolle, esimerkiksi numerolle 22, niin nuo tavoitteet ovat hivenen lähempänä toteutumista. Nukkuvan ei kannata valittaa.

Satusetiä

Lehtien vaalimainoksia katsellessa selviää kyllä hyvin miksi niin monet kansalaiset ovat kyllästyneitä politiikkaan ja poliitikkoihin ja sanovat kaikkien lupaavan hyvää ja kaunista, mutta unohtavan lupauksensa heti vaalien jälkeen. Otanpa esimerkiksi erään Keskustan kansanedustajan, joka ilmoituksessaan kertoo nyt vastustavansa energiaveron korotuksia ja haluavansa eläkeindeksiin korjauksen. Tuo samainen kansanedustaja oli taannoin korottamassa energiaveroa. Samoin hän ja edustamansa puolue on vastustanut Vasemmistoliiton tekemiä eläkeindeksin korjausesityksiä. Samantapaisia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Ilmeisesti nuo veijarit luottavat siihen, että kansalaiset seuraavat nykyisin niin kovin pinnallisesti politiikkaa, ja silloin voi kertoilla vaikka satuja äänien toivossa. Äänestäjien kannattaakin mainosten mukavien lupausten sijaan katsoa viimeisen neljän vuoden aikana tehtyjä tekoja. Ne kertovat totuuden. Vasemmistoliitto kestää tuon tarkastelun.

Kunnille menokatto?

Keskustalainen pääministeri Kiviniemi ehdotti jokin aika sitten kunnille menokattoa. En tiedä tarkkaan, mitä ministeri tuolla tarkoittaa, mutta nopeasti ajatellen tuollainen ehdotus ei tunnu kovin toteuttamiskelpoiselta. Kuntien menoista noin puolet vie sosiaali- ja terveystoimi ja toiseksi eniten koulut ja päiväkodit. Noiden kulujen jälkeen aika vähän jää enää katujen, teiden ja rakennusten ylläpitoon, kirjastoihin ja liikuntapaikkoihin. Ihmisten hoito ja hoiva, koulut ja päiväkodit ovat kaikki sellaisia palveluita jotka yksinkertaisesti kuntien on hoidettava. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa ja sille eivät kunnat voi mitään. Palveluja on tarjottava. En tiedä miten käytännössä Kiviniemen ehdottama menokatto toteutettaisiin, ja olisiko se edes mahdollista. Jos se kuitenkin toteutettaisiin, niin en voi olla pelkäämättä sen johtavan välttämättömien palveluiden heikkenemiseen sosiaali- ja terveystoimessa, opetuksessa ja päivähoidossa. Ehdotus menokatosta on myös sikäli kyseenalainen, että se sotii kuntien itsemääräämisoikeutta vastaan.

Mari väärässä

Tv-mainoksessa Keskustan Mari Kiviniemi väittää eduskuntavaaleja pääministerivaaleiksi. Mari on väärässä. Nyt äänestetään eduskunnan kokoonpanosta, ei pääministeristä. Koska pääministeri ei yksinään tee päätöksiä, niin on likimain samantekevää kuka on pääministeri. Eduskunnan kokoonpano on ratkaiseva. Sen perusteella valitaan hallitus, myös pääministeri, ja sen mukaisesti tehdään päätöksiä ja säädetään lakeja. Keskusta ja muut suuret puolueet halunnevat tuolla henkilöiden esiin nostolla ja pääministerivaalihöpinällä peittää asiakysymykset. Olisi hienoa jos Keskusta toteuttaisi väitettään asialinjalla olosta myös omassa mainonnassaan.

Työn verotusta

Vielä vähäsen verotuksesta. Porvaripuolueet ja vihreät perustelevat arvonlisäveron korotushalujaan sillä, että verotuksen painopistettä pitää siirtää työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Tuollainen perustelu on melko kestämätön. Arvonlisävero kohdistuu myös työhön ja monelle yksin- ja pienyrittäjälle se on myrkkyä. On paljon yrittäjiä joiden tulot muodostuvat nimenomaan työstä, esimerkiksi siivous-, palvelu- ja rakennusalalla. Jos arvonlisäveroa korotetaan, on selvää että he eivät voi siirtää korotusta kokonaisuudessaan hintoihin. Jos siirtävät, saattavat työt vähentyä. Kokoomusta ja muita yrittäjäpuolueina itseään mainostavia ei siten näytä pienyrittäjien toimeentulo kiinnostavan. Arvonlisävero on muutenkin varsin epäoikeudenmukainen koska se on tasavero. Jokaisen on pakko ostaa ruokaa, vaatteita ym. välttämätöntä. Pienituloisella menee kaikki tulot tuohon Vihreiden kammoksumaan ”kulutukseen” ja siten köyhä maksaa suhteessa enemmän veroja kuin hyvätuloinen. Ei arvonlisäveron korotukselle.

Saa olla rikas

Vasemmiston poliittiset vastustajat väittävät toisinaan vasureiden olevan sitä mieltä, että Suomessa ei saisi olla rikas. Tuollaisen väittäminen on täyttä puppua. Emme ole sanoneet etteikö rikas saisi olla, mutta sen olemme sanoneet, että suurista tuloista ja omaisuuksista tulee maksaa suuremmat verot. Se on aivan eri asia kuin rikkaana olon kieltäminen. Ymmärrän toki, että poliittisilla vastustajillamme ei ole kestäviä perusteita nykyhallituksen rikkaita suosivalle ja tuloeroja kasvattavalle politiikalleen ja siksi pitää käyttää ala-arvoisia keinoja vasureiden mollaamiseksi. Epäoikeudenmukaisuutta on vaikea puolustaa järkiperustein, joten käyttöön on otettava vääristely. Toinen kätevä keino on leimata kaikki vain pelkäksi kateudeksi. Sanottakoon nyt vielä, että Vasemmistoliitto haluaa muuttaa verotusta oikeudenmukaisemmaksi verottamalla pääoma- ja palkkatuloja samoin perustein, progressiivisesti. Varallisuusvero on palautettava ja arvopaperikauppaa on verotettava. Suuria tuloja on verotettava ankarammin ja pieniä tuloja kevyemmin. Vasemmiston mallissa jää silti vielä rikkaille niin paljon käteen, että pysyvät rikkaina. Tiivistetysti voisi todeta, että veroja on maksettava maksukyvyn mukaan.

Rahalla saa

Ei näytä vaalirahasotkut vaikuttaneen ainakaan kaikkien ehdokkaiden kampanjoihin. Rahaa näyttää useimmilla porvaripuolueiden ehdokkailla olevan taas kerran valtavia summia käytettävissä mainontaan ja mittavaan kampanjointiin. Olen kuullut monen toteavan, että rahamiehet haluavat taas ostaa mieleisensä eduskunnan. On aivan eri asia olla ehdokkaana muutaman tuhannen budjetilla tai kymmenien tuhansien budjetilla. Vaikka raha ei kaikkea ratkaisekaan, niin auttaa se huomattavasti. Näkyvyys on tärkeää ja sitä saa rahalla. Asetelma ei ole tasainen. Porvariehdokkaat, jotka usein ovat itsekin hyvätuloisia, porskuttavat entiseen malliin yritysten ja rahamiesten avulla. Sen sijaan monet vasemmistoehdokkaat valittavat, että rahaa on käytettävissä viime vaaleja vähemmän. Itsellänikin on viime vaaleihin verrattuna noin kolmanneksen pienempi rahamäärä käytettävissä. Jonkinlainen kampanjakatto olisi paikallaan. Vaikka sen aukoton valvonta olisikin vaikeaa, voisi se silti hivenen hillitä rahalla eduskuntaan ratsastamista ja antaisi tasavertaisempia mahdollisuuksia eri ehdokkaille.

Jo riittää rahanjako

Nyt se sitten tuli mitä jo osattiin odottaa. Portugali pyytää rahoitusapua talouskriisiin EU:lta. Mikähän maa on seuraavana vuorossa? Mitään ongelmaa tuen myöntämisessä ei olisi, mikäli sillä autettaisiin Portugalin kansaa, mutta siitähän avunannossa ei ole kyse. Kreikan ja Irlannin tukipaketeilla autettiin ainoastaan noille maille riskiluottoja myöntäneitä suuria eurooppalaisia pankkeja ja Portugalin kohdalla tilanne on sama. Pankit pelastetaan, mutta tilanteeseen syyttömät kansalaiset laitetaan kiristämään vyötä niin Suomessa kuin noissa autettavissa maissakin. Näillä pelastusoperaatioilla varmistetaan, että pankit voivat huoletta jatkaa rahansaalistustaan kun maksaja näyttää aina olevan tiedossa. On syytä muistaa, että pankit ovat keränneet huikeita tuottoja lainoistaan. Olisi oikeus ja kohtuus, ja markkinatalouden periaatteiden mukaista, että hyödyn saajat maksaisivat myös mahdolliset tappiot. Nyt voitot on yksityistetty, mutta tappiot sosialisoitu. Suomen ei tule osallistua rahoitusavun antamiseen. Me tarvitsemme euromme itse.

Mitä lapsiperheille?

Kierrellessäni maakuntaa aika moni on kysellyt mitä tekisin lapsiperheiden puolesta. Parhaani mukaan olen koettanut vastailla ja vastaanpa nyt myös tässä. Lapsiperheet eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, kuten eivät ole esim. eläkeläisetkään. On hyvin toimeentulevia lapsiperheitä ja vähävaraisia lapsiperheitä. Hyvätuloiset pärjäävät kyllä ja siksi minua kiinnostaakin erityisesti pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden elinehtojen parantaminen. Lapsia elää nykyään ennätysmäärä köyhissä oloissa; on palattu ajassa taaksepäin tuonne 70-luvun tasolle. Se on häpeä ja sen häpeän haluan poistaa. On turvattava kohtuullinen toimeentulo kaikille. Perusturvan tasoa on korotettava ja erityisen tärkeää on, että lapsilisät eivät vastaisuudessa pienentäisi toimeentulotukea, kuten nyt. Lapsiperheiden ahdinkoa aiheuttaa usein kaikensorttiset pätkä- ja silpputyöt. Kun työtä on satunnaisesti ja viikottaisia työtunteja liian vähän, on elämä epävarmaa ja elanto niukkaa. Tarvitaan normaaleja täyspäiväisiä työpaikkoja palkalla jolla elää. Tärkeää on myös laadukkaiden ja kohtuuhintaisten päivähoitopalveluiden turvaaminen. Hoitopaikka on saatava silloin kun sitä tarvitaan. Vanhempainvapaassa on otettava käyttöön 6+6+6-malli, jossa kummallakin vanhemmalla on kuusi kuukautta vapaata ja lisäksi valinnaisesti jommallakummalla vanhemmalla kuusi kuukautta. Koulut liittyvät oleellisesti lapsiperheiden arkeen. Pienet kyläkoulut tulee säilyttää niin kauan kuin niissä oppilaita riittää ja opetusryhmien koot tulee pitää kohtuullisina. Kouluterveydenhoito kaipaa lisäresursseja monessa kunnassa. Työssäkäyvillä on käytössään työterveyshuolto ja siksi erityisesti lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille on kunnollinen kunnallinen terveydenhoito tärkeä asia. Kaikki nuo maksavat jotakin, mutta se vasta maksaa jos emme noita asioita hoida kunnolla.

Asiat sivuosassa

Eduskuntavaaleihin on vielä aikaa miltei kuukausi, mutta silti jo pohdiskellaan ahkerasti mikä puolue kenellekin kelpaa hallituskumppaniksi ja kuka mahdollisesti pääsee ministeriksi, etenkin pääministeriksi. Tuollainen on minusta melkoisen ennenaikaista pohdiskelua. Käydään vaalit ensin ja katsotaan sitten kuka saa ministerinsalkun käteensä. Paljon tärkeämpää on pohtia sitä, mitä tuleva hallitus aikoo tehdä. Aiotaanko oikeasti parantaa köyhien asemaa, tehdäänkö jotain surkealle työllisyystilanteelle, taataanko vanhuksille kunnon hoiva lailla tai muutetaanko verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan? Oleellista on myös tuleeko erilaisia säästökuureja ja leikkauslistoja ja se mihin ne kohdistuvat tai aiotaanko esittää eläkeiän nostoa. Melko sujuvasti etenkin hallituspuolueet ovat nuo kysymykset sivuuttaneet. Korkeintaan on lausuttu ympäripyöreyksiä persujen tapaan ilman konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Oikeista asioista keskustelu saattaa olla kiusallista valtapuolueille, sekä myös persuille, ja siksi kai pidetäänkin ennemmin esillä toisarvoisia asioita. Teatterissakin tietääkseni ensin päätetään mikä näytelmä esitetään ja vasta sitten jaetaan rooleja.

Ketunhäntä kainalossa

Hieno juttu, että Vihreätkin vihdoin viimein haluavat korottaa perusturvaa. Aikaa ja mahdollisuuksia heillä hallituspuolueena siihen olisi ollut jo paljon aiemminkin. Vasemmistoliitto on monta kertaa esittänyt perusturvaan korotuksia, mutta ne eivät ole Vihreille sopineet. Liekö vaalien läheisyys ja pelko tulevasta menestyksestä saanut Vihreissä aikaan tämän heräämisen kantamaan huolta ihmisten toimeentulosta. Vihreät haluavat sadan euron korotusta työttömyysturvaan, vanhempainpäivärahoihin, sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan. Hyvä esitys, joka toteutuessaan parantaisi monen köyhän tilannetta. Heidän esityksessään on kuitenkin yksi aika paha mutta matkassa. He haluavat purkaa kytköksen perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan väliltä. Ansiosidonnainen työttömyysturva ei siis nousisi. En voi hyväksyä tuollaista työttömien vastakkain asettelua. Sillä murennetaan työttömyysturvajärjestelmäämme pahasti ja herääkin epäilys, että se on Vihreiden tarkoituskin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso ei todellakaan ole kovin korkea, keskimäärin noin 1100 euroa kuukaudessa, joten ei ole mitään syytä jättää ansiosidonnaisella päivärahalla eläviä ilman korotusta. Mahtavatko Vihreät edes ymmärtää miten ansiosidonnainen muodostuu. Jos eivät, niin kerrottakoon, että sen kustannuksiin osallistuvat myös työntekijät itse ja että satasen korotus perusturvaan ei tarkoita satasen korotusta ansiosidonnaiseen päivärahaan, vaan ainoastaan noin kuudenkympin verran. Julkiselle taloudelle korotus ilman kytköksen purkua maksaisi noin 75 miljoonaa enemmän. Ei siis ole mistään vallan huikeista summista kyse, vaan ilmeisesti ennemminkin halusta asettaa köyhät vastakkain. Toisin kuin Vihreät, minä haluan turvata kaikille kohtuullisen toimeentulon.

Kermaa kuorimaan

Eduskunta hyväksyi äänestyksen jälkeen uuden postilain, joka avaa postipalvelut kilpailulle EU:n vaatimusten mukaisesti. Ei ole vaikea ennustaa sen johtavan kermankuorintaan yksityisten jakeluyhtiöiden päästessä toimimaan vain parhailla ja tiheimmin asutuilla paikkakunnilla. Lakiin olisi pitänyt kirjata kaikille toimijoille yleispalveluvelvoite hoitaa jakelu viisipäiväisesti koko maassa. Tuon velvoitteen puuttuessa Itellan tehtäväksi jää sitten hoitaa ne heikommin kannattavat alueet. Seurauksena on Itellan toimintamahdollisuuksien ja haja-asutusalueiden palveluiden heikkeneminen. Itellan lienee pakko korottaa hintojaan, tai sitten valtion tulee osoittaa Itellalle varoja toiminnan ja hyvän palvelutason mahdollistamiseksi. Lakimuutos pohjautuu EU-direktiiviin, mutta Suomessa sitä perinteiseen tapaan tulkitaan aivan tarpeettoman ahtaasti. Miksi ihmeessä meidän tarvitsee joka asiassa leikkiä EU:n mallioppilasta? Joskus olisi hyvä toimia oman maan ja omien kansalaisten etujen mukaisesti. Brysselin nöyristelyn lisäksi porvarihallitukselle tuntuu olevan tärkeämpää ideologisista syistä yksityistää ja kilpailuttaa kaikki mahdollinen seurauksista piittaamatta. Ideologian sijaan joskus voisi käyttää järkeäkin.

Sitä saa mitä tilaa

Juuri julkaistussa konsulttiselvityksessä esitetään Kaivannon psykiatrisen sairaalan pikaista lopettamista. Konsulttien ehdotus ei tullut mitenkään yllätyksenä, onhan Kaivannon sairaalaa haluttu lopettaa jo pidemmän aikaa. Konsulttiselvitys, vaikka virheellisenäkin, on siihen tarkoitukseen kätevä työväline. Näyttää nätimmältä ja uskottavammalta kun joku ulkopuolinen ”asiantuntijataho” tekee likaisen työn raportin tilaajan puolesta. Usein myös kuulee väitettävän, että konsulttien selvityksissä on ensin päätetty lopputulos ja sen jälkeen mietitty halutuille päätelmille perustelut. Laulussakin sanotaan: Sitä saa mitä tilaa.

Valkeakosken Sanomien toimittaja Heli Mustonen kiinnitti huomiota toisena selvityksen tekijänä olleen A-Insinöörit Oy:n sairaanhoitopiiriltä saamiin urakoihin Taysista. Sanoisinpa tuota vähintäänkin mielenkiintoiseksi yksityiskohdaksi.

Kaivannon sairaala on säilytettävä. Se on taloudellisesti järkevin ratkaisu ja ennen kaikkea potilaiden hoidon kannalta välttämätön.

Pieni riski

Lueskelin eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöä harmaan talouden katvealueista. Se oli aika lailla valaisevaa ja selventävää luettavaa monilta osin. Siinä mm. todetaan, että kiinnijäämisriski talousrikosten osalta on vain noin 5-10%. Käytännössä riski on siis lähes olematon, eikä siten harmaan talouden paisuminen suuriin mittoihin olekaan mikään ihme. Epärehellisyys kannattaa ja me rehdit suomalaiset työntekijät ja yrittäjät maksamme toisten vapaamatkustuksen. Vähäinen kiinnijäämisriski johtuu aivan liian niukoista valvonta- ja tutkimusresursseista, joita vielä valtion tuottavuusohjelman mukaan pitäisi vähentää. Järjetöntä sikäli, että harmaan talouden torjuntaan sijoitetut eurot tulevat moninkertaisesti takaisin. Valiokunta edellyttääkin aivan oikein, että harmaan talouden torjuntaan kohdennetaan riittävästi voimavaroja ja että resursointi on irrotettava valtion tuottavuusohjelmasta.

Valiokunnan arvion mukaan harmaan talouden laajuus vuonna 2008 on ollut noin 10-14 miljardia euroa ja kokonaisveromenetyksiä kertyi noin 4-5 miljardia. Noilla summilla katettaisiin Kataisen ja kumppaneiden kauhistelemaa talouden kestävyysvajetta jo kummasti, ja vielä jäisi ylikin. En voi kuin ihmetellä miksi hallitus ei ole jo aikapäiviä sitten ryhtynyt tiukkoihin toimenpiteisiin noiden eurojen saamiseksi yhteiskunnan käyttöön.

Superliputus

Lähes koko aikuisen ikäni olen toiminut ay-liikkeessä ja yrittänyt edistää sen tavoitteita työntekijöiden etujen ajamisessa. Sympatiani ovat aina olleet työntekijäjärjestöjen puolella. Luonnollisestikin samanlainen lämmin yhteistyösuhde on ollut Vasemmistoliitolla ja ay-liikkeellä. Siksi tuntuukin pahalta Superin (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) edesottamukset heidän sivuuttaessaan kylmästi Vasemmistoliitto panelistien joukosta Superin tänään järjestämästä vanhusten hoitoa käsittelevästä eduskuntavaalitilaisuudesta Tampereella. Mukaan panelisteiksi Super kelpuutti vain Kokoomuksen, Keskustan, demarit ja Perussuomalaiset. Tämä on erityisen ällistyttävää siksi, että Vasemmistoliitolle on aina ollut tärkeää vanhuksista ja sairaista huolehtiminen asiallisesti ja sen mukaisesti olemme aina toimineet. Vasemmistoliitto on toiminut hoitajamäärän lisäämiseksi ja hoitajien työolojen parantamiseksi. Tässäkö on siitä kaikesta kiitos? Tätä voidaan pitää selkeänä lipunheilutuksena suurten puolueiden ja persujen puolesta. Reilumminkin olisi voitu toimia.

Pois sotimasta

Tämänpäiväinen uutinen suomalaissotilaan kaatumisesta Afganistanissa ei ole mitenkään yllättävä. Yllättävää on ennemminkin se, että kuolonuhreja ei ole tullut enempää, vaikka suomalaisia sotilaita vastaan on tehty iskuja jo kymmenittäin. Kaikesta tuosta huolimatta Nato-myönteinen ulkoministerimme haluaa jatkaa suomalaisten osallistumista Afganistanin sotaan. Suomi ei ole Afganistanissa missään perinteisessä rauhanturvatoiminnassa, vaan USA:n johtaman sodan osapuolena. En ymmärrä, enkä hyväksy, tuollaista rähmällään oloa suuren ja mahtavan ameriikan ja sen johtaman sotaliiton edessä. Kyllä nyt olisi jo korkea aika vetäytyä pois Afganistanista ja osallistua ainoastaan ei-sotilaalliseen apuun tuon maan kehittämiseksi.

Ulos ja sisään

TeliaSoneran toimitusjohtaja kertoi pari päivää sitten, että yhtiö aikoo vähentää henkilöstöä noin 800 hengellä ja että samaan aikaan on tarve palkata uutta väkeä noin 200 henkeä. Näin maallikosta tuollainen tuntuu melkoisen ristiriitaiselta. Tuota uuden väen rekrytointitarvetta perustellaan teknologian kehityksellä, joka vaatii uusia osaajia. Mikähän estää nykyisen henkilöstön kouluttamisen uusiin tehtäviin?

Vielä enemmän tavallisen meikäläisen järjenjuoksua vastaan sotii se, että yhtiö tekee koko ajan loistavaa tulosta. Rahoituserien jälkeen tulos viime vuoden loka-joulukuussa oli noin 860 miljoonaa euroa. Kehnolla tuloksella henkilöstövähennyksiä ei siis ainakaan uskottavasti voida perustella. Perusteeksi onkin löydettävissä vain omistajien loputon ahneus tavoitellessaan yhä suurempia voittoja.

Ruotsin ja Suomen valtiot omistavat yhdessä enemmistön TeliaSonerasta. Demokraattisesti valitulla julkisella vallalla olisi siis halutessaan mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksiin ja pakottaa huomioimaan työllisyysnäkökohdat. Sellaista halua ei porvareilla ole. Molemmissa maissa on vallassa porvarihallitus, jonka ideologiaan kuuluu valtion roolin vähentäminen ja markkinoiden vapaan ihmisistä piittaamattoman mellastuksen suosiminen. TeliaSonera on vain yksi esimerkki valtiovallan vastuun pakoilusta työllisyyden hoidossa. Vastaavanlaisia tapauksia on paljon muitakin. Nyt olisi jo aika asettaa ihminen ahneuden edelle.

Tunti köyhille

Tunti köyhille oli nimeltään tämänehtoinen keskustelutilaisuus teatterilla. Olin paikalla, kuten muutkin koskilaiset kansanedustajaehdokkaat keskustelemassa työttömyydestä ja köyhyydestä. Tilaisuuden aluksi johdantona keskusteluun esitettiin katkelma Minna Canthin näytelmästä ”Kovan onnen lapsia”. Se sopi tilaisuuteen mainiosti.

Suuri yksimielisyys vallitsi työpaikkojen luomisen ja köyhyyden poiston tarpeellisuudesta. Yksimielisyyttä ei enää löytynyt kun keskusteltiin keinoista noiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Aika selvät näkemyserot olivat Kokoomuksen ehdokkaan ja itseni välillä, mikä ei kai liene kovin yllättävää. Sekään ei liene kovin yllättävää, että monissa asioissa demarien ja Perussuomalaisten ehdokkaat olivat kanssani samoilla linjoilla, vaikka erojakin toki oli. Liekö sekään yllättävää, että Keskustan ehdokkaalla ei ollut mitään sanottavaa. Tilaisuus oli hyvä, vaikkakin liian lyhyt. Hämeessä kun ollaan, niin loppulaulu kajahti juuri kun keskustelijat alkoivat lämmetä.

Ei vain veroja

Kun puhutaan veroista, niin samalla puhutaan myös tulonjaosta, toimeentulosta, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Veroilla vaikutetaan noihin kaikkiin. Ei ole lainkaan samantekevää mitä ja ketä verotetaan mitenkin. Kokoomus puheenjohtajansa Kataisen suulla kertoi tänään haluavansa korottaa arvonlisäveroa. Tuo ilmoitus ei sinänsä ole mitenkään yllättävä, sillä onhan porvareiden suunnalta jo monta kertaa aiemminkin ilmaistu halu siirtää verotuksen painopistettä tulojen verotuksesta välillisiin veroihin. Sitä samaa linjaa myös Vihreät ovat ajaneet. Se tie johtaa ennen pitkää tasaverotukseen, jota Kokoomus (ja vihreät) kai tavoitteleekin vaikka ei kehtaakaan sitä ääneen sanoa. Tuo suunta jota porvarit ajavat on varsin epäedullinen pieni- ja keskituloisille. Se ei myöskään mitenkään edistä työllisyyttä ja yritteliäisyyttä, vaikka sitä noilla perusteilla usein valheellisesti perustellaankin. Siirtämällä entistä enemmän verotuksen painopistettä välillisiin veroihin lisätään köyhyyttä, kasvatetaan tuloeroja ja maastamme muodostuu yhä eriarvoisempi yhteiskunta. Tuollainen linja ei sovi minulle, vaan pitää tehdä juuri päinvastoin. Verot maksukyvyn mukaan. Siten turvaamme parhaiten suomalaisen työn, yritystoiminnan ja kansalaisten hyvinvoinnin.

Tätäkö tulossa?

Poliittisten puolueiden nuorisojärjestöt ovat usein varsinaisia puolueita radikaalimpia. Niin myös Kokoomuksen nuorisojärjestö. Asia käy selkeästi ilmi Kokoomusnuorten juuri julkaisemasta vaaliohjelmasta. Tuossa äärioikeistolaisessa hengentuotteessa olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta tyydytään nyt tällä erää vain yhteen, ehkäpä merkittävimpään, asiaan. Kokoomusnuorten mielestä kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla tulee aloittaa 20-40 prosentin leikkaus- ja säästötoimenpiteet Iso-Britannian tapaan. Melkoisen raju vaatimus. Onkohan Kokoomusnuorissa oikeasti mietitty tuollaisten leikkausten seurauksia, vai onko ajattelu ulkoistettu taskulaskimelle?
Tuollaisen vaatimuksen toteutuminen tarkoittaisi aikamoista katastrofia kansalaisten välttämättömille palveluille. Hyvinvointivaltiosta ei voitaisi enää parhaalla tahdollakaan puhua. Kokoomusnuoret haluavat siis 20-40 % vähemmän hoitoa sairaille ja vanhuksille, 20-40 % vähemmän opetusta koululaisille, 20-40 % vähemmän teiden kunnossapitoa, 20-40 % vähemmän katuvaloja jne. Juuri tuota heidän vaatimansa säästökuuri tarkoittaisi.
Minä en tuollaista halua, enkä usko suomalaisten enemmistön haluavan. Onneksi meidän ei ole pakko tehdä tuollaisia päätöksiä. Vaihtoehtoja on. Vasemmistoliitolla on toimiva ja realistinen ohjelma, jolla valtiontaloutta tasapainotetaan ja samalla turvataan kansalaisten palvelut.

Täystyöllisyys

On järkevää omata optimistinen asenne, mutta ei toki siinäkään pidä ampua yli. Mietinkin, että pitäisiköhän työministeri Sinnemäki nimetä viikon viralliseksi (yli)optimistiksi? Tuollaisen kunniamaininnan hän ansaitsee uskomuksestaan, että Suomessa saavutetaan täystyöllisyys tällä vuosikymmenellä. Ministeri Sinnemäki on ilmeisesti tilastoja tutkaillessaan havainnut työikäisten määrän vähenevän ja siten työttömyyden hellittävän. Onhan se toki noin tilastojen valossa, varsinkin kun niitä tarkkailee omista sfääreistä kaukana meidän tavallisten ihmisten arjesta. Totuus lienee jotain muuta. Vaikka koko sydämestäni haluaisin täystyöllisyyden toteutuvan, niin en jaksa uskoa sen toteutuvan tällä vuosikymmenellä mikäli työllisyyspolitiikkaa hoidetaan nykyiseen tapaan. Muistettakoon myös, että aika monta kertaa aiemmin meille on hoettu ”työvoimapula tulee”-mantraa, eikä sitä koskaan ole tullut. Sinnemäen virallinen optimismi voitaneen laittaa tuohon samaan sarjaan. Voi myös olla niin, että tuollainen ministerin ylioptimistinen lausunto on oiva keino peitellä omaa ja koko hallituksen saamattomuutta työllisyyden hoidossa. Täystyöllisyys on hyvä tavoite ja sen saavuttamiseksi pitää tehdä töitä.

Vastauksia puuttuu

Ei ole mitenkään yllättävää, että Perussuomalaiset eivät halua leikata armeijan määrärahoja, eivätkä ilmeisesti vastusta uusia asehankintojakaan. Tämänpäiväisten lehtien mukaan Soinin mielestä armeija on pidettävä iskukykyisenä. Tuollaiset mielipiteet sopivat vallan mainiosti patavanhoillisten persujen aatemaailmaan, eivätkä siten ole tosiaankaan yllättäviä. Positiivista kuitenkin on, että Perussuomalaiset eivät ainakaan vielä liputa Nato-jäsenyyden puolesta. Takki saattaa tosin kääntyä vaalien jälkeen, varsinkin jos se on edellytyksenä hallitukseen pääsylle.

Suomen armeija havittelee miljardien arvoisia uusia asehankintoja, esim. Hornetien uusimista hyökkäyskäyttöön soveltuviksi. Noihinko meillä on persujen mielestä varaa, mutta köyhien toimeentulon turvaamiseen ei? Haluavatko persut ennemmin sotakalustoa kuin hoitajia terveyskeskuksiin ja vanhainkoteihin? Tuoko se mahan täyteen työttömyyspäivärahoja odotellessa kun näkee taivaalla tuliteriä sotakoneita? Noihin kysymyksiin olisi hyvä saada Perussuomalaisilta vastauksia. Tähän asti he ovat vain kannattaneet kaikkea hyvää ja vastustaneet kaikkea negatiivista esittämättä omia vaihtoehtoja ja ennen kaikkea rahoitusta niiden toteuttamiseen. Vaikka oppositiopuolue onkin kyseessä, niin kyllä silti pitäisi olla myös jonkinlaista realismia pelissä mukana. Olisi kohtuullista äänestäjien kuulla miten persut aikovat tasapainottaa valtion taloutta, mistä he haluavat menoja leikata, kenen veroja korottaa jne. Sitä vastausta ei ole vielä kuulunut, vaan ainoastaan leppoisia Soinin populistisia kommentteja. Tuollainen maailman syleily on äänestäjien hämäämistä. Kun rahaa on niukalti, niin silloin asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Mikähän mahtaa olla Soinin ja kumppaneiden tärkeysjärjestys ja mahdolliset säästökohteet? Jos säästää pitää, niin armeija ei voi jäädä leikkausten ulkopuolelle.

Hyväosaisten asialla

Veronmaksajain Keskusliitto osoitti taas kerran olevansa lähinnä hyväosaisten asialla Kokoomuksen tapaan, vaatiessaan kevennyksiä tuloverotukseen ja korotuksia arvonlisäveroon ja muihin kulutusveroihin. Hyvätuloisia suosivaksi tuon linjauksen tekee se, että pienituloisilla kaikki rahat menevät välttämättömään kulutukseen ja siten köyhät maksavat tuloistaan suhteessa enemmän veroa suurituloisiin verrattuna. Välilliset verot ovat epäoikeudenmukaisia. Tuota hyvätuloisia suosivaa linjaa porvarihallitus on toteuttanut ja se näkyy selkeästi tulonjaon vääristymisenä ja köyhyyden kasvuna. Jos haluttaisiin tuloeroja kaventaa, niin pitäisi tehdä juuri päinvastoin. Kulutuksen verottamisesta tulisi siirtyä takaisin kohti tulojen verottamista. Se lisäisi tasa-arvoa.

Positiivista Veronmaksajain Keskusliiton kannanotossa on vaatimus pääomatulojen verotuksen kiristämisestä kahdella prosenttiyksiköllä. Se on oikeansuuntainen esitys, mutta riittämätön. Perustellumpaa olisi kohdella verotuksessa pääomatuloja ja palkkatuloja samalla tavoin, progressiivisesti. Ne maksakoot enemmän veroja kenellä on enemmän tuloja.

Sopimuksia noudatettava

Palvelualojen ammattiliiton varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen on oikealla asialla vaatiessaan työntekijöiden työtaisteluoikeuden laajentamista. Työntekijöillä tulee olla oikeus työtaisteluun silloin kun työnantaja rikkoo sopimuksia tai lakia. Nythän työntekijöiden puolustautuessa työnantajien rikkeitä vastaan esimerkiksi ulosmarssilla, se katsotaan aina laittomaksi työtaistelutoimenpiteeksi, josta mätkäistään rangaistus.

Työtaisteluoikeus on työntekijöille ensiarvoisen tärkeä asia, koska mitään muuta keinoa puolustautua työntekijöillä ei ole tilanteessa, jossa sopimukseen ei neuvotellen päästä. Toinen vaihtoehto on taipua työnantajan tahtoon.

Palvelualan ammattiliitolla on tällä hetkellä yli 600 sopimuksiin tai lakeihin kohdistuvaa työnantajan rikettä selvitettävänään, joista noin puolet koskee palkkasaatavia. Elinkeinoelämän keskusliiton herrat kitisevät ja valittavat laittomista lakoista vaatien työtaisteluoikeuden rajoittamista, siis entistä selkeämpää työnantajien isäntävaltaa. Mielivallan tavoittelun sijaan Elinkeinoelämän keskusliitossa kannattaisi ennemmin katsoa peiliin ja patistella omia joukkoja noudattamaan sopimuksia ja lakeja. Silloin myös työtaistelut vähenevät merkittävästi.

Kepupopulismia

Populismi kukkii paitsi Perussuomalaisissa myös Keskustassa. Muuhun johtopäätökseen ei oikein voi tulla Keskustan puoluesihteeri Laanisen puheista hänen toivoessaan puolueiden kilpailevan alle 30-vuotiaiden kansanedustajien määrällä. Laanisen mukaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus velkaantumisen hoidossa vaatii toteutuakseen riittävästi nuoria eduskuntaan. Tuollaiset puheet ovat melko onttoja asiasisällöltään monessakin mielessä. Ensinnäkään puolueet eivät voi ratkaisevasti vaikuttaa nuorten valituksi tulemiseen muutoin kuin asettamalla ehdokkaiksi kaiken ikäisiä. Olisi väärin muita ehdokkaita kohtaan suosia joitain ehdokkaita iän tai muun seikan perusteella. Ketkä tulevat valituiksi ratkaisevat äänestäjät, ei puolue. Toiseksi asettaminen nuoret ja vanhat vastakkain on kovin keinotekoista. Kolmanneksi nuoret eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, kuten eivät ole esimerkiksi eläkeläisetkään. On hyvin pärjääviä nuoria ja huonosti pärjääviä nuoria samoin kuin on hyvin ja huonosti pärjääviä eläkeläisiä. Laaninen väittää huhtikuun eduskuntavaaleja sukupolvivaaleiksi. Se on puppua. Kevään vaalit ovat suuntavaalit, joissa ratkaistaan tulevan talouspolitiikan suunta, leikkauslistat, veroratkaisut ym. On aivan sama minkä ikäinen porvari on painamassa nappia meidän tavallisten duunareiden ja köyhien etujen vastaisesti ja hyväosaisia paapoen. Lopputulos on yhtä kehno. Toki olisi periaatteessa hyvä, että eduskunnassa olisi mahdollisimman hyvin edustettuna kaikki ikäryhmät. Silti ikä on toisarvoinen kysymys. Oikea napin valinta ratkaisee, eikä se kuinka nuorekas käsi sitä painaa.

Pressapeliä

Vaikka muutaman kuukauden päästä on edessä paljon tärkeämpi koitos, eduskuntavaalit, niin Kokoomus näyttää samaan aikaan selkeästi valmistautuvan myös tuleviin presidentinvaaleihin. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla tämän tästä lehdissä olevista arvuutteluista Sauli Niinistön mahdollisesta ehdokkuudesta. Tänäänkin ensin kerrottiin Niinistön ehkä haluavan pankkiuralle ja myöhemmin sitten tuo arvuuttelu todettiin aiheettomaksi. Siis ensin uutinen tyhjästä ja sitten tyhjä uutinen todettiin tyhjäksi. Noin saadaan nimi ja naama näkymään lööpeissä aiheetta ja ilmaiseksi. Mitä muuta tuollainen voi olla kuin presidenttipeliä. Mokoma arvuuttelu Niinistön ehdokkuudella on melko turhaa, sillä eiköhän se nyt oikeasti ole varsin selvää, että Niinistö asettuu Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Sale on suosittu, en kylläkään ymmärrä miksi, ja todennäköisesti hän myös tulee valituksi vaikka en sitä toivokaan.